Tiede ja taide tarvitsevat vakautta – niissä ei tunneta pikavoittoja. Tiede ja taide tarvitsevat lisää myös yksityistä rahaa, kun valtiontalous ennusteiden mukaan supistuu tulevaisuudessa. Ja Suomi tarvitsee hallituksen, joka puolustaa sivistystä niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Suomalaiset säätiöt rakentavat hyvinvointia. Yksityiset apurahasäätiöt tukevat vuodessa yli puolella miljardilla eurolla tiedettä, taidetta ja sosiaalisia tarkoituksia. Esimerkiksi Koneen Säätiö tukee tieteen ja taiteen rohkeita avauksia ja Me-säätiö purkaa yhteiskunnan eriarvoisuutta. Säätiömuotoisina toimivat Aalto-yliopisto ja Uusi lastensairaala ovat maailman edistyksellisimpiä omilla saroillaan.

Suomi, Hollanti ja Sveitsi ovat yleishyödyllisten säätiöiden toiminnalle parhaita maita Euroopassa tuoreen tutkimuksen mukaan. Hyvä sijoitus on osoitus siitä, että Suomessa on onnistuttu pitkäjänteisessä työssä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Kansalaiset myös luottavat apurahasäätiöihin.

Säätiötuesta kaikki irti!

(1) Yhä vaurastuvilla suomalaisilla olisi varaa lahjoittaa yhteiseen hyvään, mutta lahjoittamiseen pitää motivoida. Suomi on yksi maailman harvoista maista, joissa yksityishenkilöt eivät voi vähentää verotuksessaan tekemiään lahjoituksia tieteen, taiteen tai kulttuuriperinnön hyväksi. Yritykset kyllä saavat verovähennyksen yleishyödyllisiin tarkoituksiin antamistaan lahjoituksista. Tutkimukset osoittavat, että yksityishenkilöiden verovähennysoikeus lisää lahjoituksia jopa 40 %. Yliopistojen onnistuneet pääomakeräykset ovat tästä eläviä esimerkkejä. Miksi veronmaksaja voi hyödyntää vähennystä kotitaloustyössä, muttei lahjoittaessaan tieteelle tai taiteelle? Sivistys ansaitsee oman verovähennyksensä.

(2) Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Verovapaan apurahan vuosiraja on nyt 20 000 euroa vuodessa, mikä on jäänyt jälkeen elinkustannuksista. Niukka toimeentulo ja epävarma asema eivät innosta nuoria lahjakkuuksia tutkijan uralle ja luoville aloille kehittämään uutta koko Suomen hyväksi. Jos verovapaan apurahan määrä olisi 30 000 euroa, tutkijoiden ja taiteilijoiden asema paranisi merkittävästi, kun säätiöt motivoituisivat korottamaan apurahojaan. Nostolla ei olisi fiskaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen.

(3) Populistit ovat aika ajoin esittäneet yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen laajentamista. Kukaan ei vain ole laskenut sen todellisia vaikutuksia. Jos apurahasäätiöille asetetaan lisää veroja, ne kohdistuvat suoraan apurahatutkijoille ja -taiteilijoille, joille jaettava rahamäärä vähenisi kymmeniä miljoonia. Konkreettisimmillaan kyse on siitä, mikä syöpä jätetään tutkimatta ja mikä museo suljetaan. Jos yleishyödyllisten yhteisöjen tuotot verotuksen myötä laskevat, säätiöt muuttavat salkkujensa rakennetta verotehokkaammiksi. Se vähentäisi säätiöiden suoraa sijoittamista kotimaisiin pörssiyhtiöihin, sinivalkoinen pääoma kansainvälistyisi ja vakaat ankkurisijoittajat vähenisivät.

Apurahasäätiöiden lahjoittajina on yksityisiä ihmisiä, jotka uskovat tieteen, taiteen ja sosiaalisen toiminnan parantavan maailmaa. He ovat halunneet antaa rahaansa ja aikaansa tukeakseen tieteen ja taiteen tekijöitä sekä yhteiskunnan kehittämistä. Apurahasäätiöissä työskentelevät asiantuntijat haluavat löytää parhaat, tärkeimmät, ajankohtaisimmat aiheet ja taitavimmat kyvyt, joiden suunnitelmat toteutuessaan ratkaisevat aikamme kiperiä ongelmia ja luovat uutta hyvää.

Tarvitsemme Suomeen hallituksen, jolla on viisautta nähdä kauas ja valita aina sivistys. Siksi vuoden 2019 eduskuntavaalit ovat #sivistysvaalit ja #tiedevaalit. #siksitiede.

Näin se tehdään

(1) Sivistysvähennyksellä lisää lahjoituksia tieteelle ja taiteelle

Jos yksityishenkilöiden lahjoitukset yleishyödyllisille yhteisöille tieteen ja taiteen hyväksi olisivat verovähennyskelpoisia, sivistys voittaisi. Yliopistojen verovähennyksiin oikeuttamat pääomakeräykset toivat valtiovarainministeriön mukaan yksityishenkilöiden lahjoituksia jopa miljoonilla euroilla vuodessa.

(2) Verovapaan apurahan nosto 30 000 euroon parantaisi tutkijan ja taiteilijan asemaa ilman fiskaalisia vaikutuksia

Nykyistä apuraharajaa määrittävä 20  000 euron suuruinen valtion taiteilija-apuraha on jäänyt jälkeen elinkustannuksista. Korkeampi raja kannustaisi säätiöitä myöntämään suurempia apurahoja, mikä parantaisi apurahalla työskentelevien asemaa ja toimeentuloa. Nostolla ei olisi fiskaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Valtio voisi myös purkaa omien apurahojensa yhteyden verovapaan apurahan määrään.

(3) Säätiöiden osinkoverovapauden turvaaminen varmistaa kymmeniä miljoonia tieteelle ja taiteelle

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen pääperiaatteet ovat nykyisellään hyvät eikä niissä tarvita lisäsääntelyä. Kolmannen sektorin verotuksen kehittämisessä professori Matti Virénin tutkimus (2014) ja Valtiovarainministeriön muistion 31/2009 toimenpide-ehdotukset ovat hyvät lähtökohdat yleishyödyllisten yhteisöiden aseman kehittämiselle.

Lue lisää

SRNK:n hallitusohjelmatavoitteet 2019
Delegationens målsättningar för regeringsprogrammet 2019

Lataa tiivis esitys säätiöiden merkityksestä ja veroasemasta
Ladda ner presentationen om stiftelsernas betydelse och beskattning

Lataa esite ”Puolella miljardilla tulevaisuutta” säätiöiden merkityksestä
Ladda ner broschyren ”Framtid för en halv miljard” om stiftelsernas betydelse