Säätiöjohdon huolellisuusvelvollisuus ja vakuuttaminen

Artikkelit
|
19.12.2019

Säätiölain mukainen huolellisuusvelvollisuus koskee säätiöjohdon jäseniä. Riskienhallinta on olennainen osa säätiön johtamista ja huolellisuusvelvollisuuden toteuttamista. Hallinnon vastuuvakuutus suojaa säätiötä riskien toteutumiselta ja huolimattomuudelta.

Asianmukainen vakuutusturva on nykyään osa säätiön järkevää riskienhallintaa. Riskienhallinta taas on olennainen osa säätiön johtamista ja huolellisuusvelvollisuuden toteuttamista. Paras tapa hallita säätiöön kohdistuvia riskejä on varmistaa, että säätiön johto ja toiminta noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Riski merkitsee kuitenkin määritelmänsä mukaisesti sitä, että tavoiteltuun asiaan liittyy myös mahdollisuus kielteisestä lopputuloksesta. Jos riski toteutuu, säätiö voi selvitä huomattavasti pienemmillä vahingoilla, jos sen vakuutusturva on asianmukaisella tasolla.

Säätiölain mukainen huolellisuusvelvollisuus koskee johdon jäsenen toimintaa säätiötyössään. Hallinnon vastuuvakuutuksella pyritään turvaamaan hallitusta ja toimitusjohtajaa/asiamiestä heihin kohdistetuilta korvausvaatimuksilta. Toisaalta hallinnon vastuuvakuutus suojaa myös säätiötä hallituksen ja toimitusjohtajan tekemiä virheitä vastaan. Säätiön muun kuin johtoon kuuluvan henkilöstön osalta vaatimukset huolellisuudesta ja lojaaliudesta perustuvat taas yleiseen työ-, vahingonkorvaus- ja rikoslainsäädäntöön.

Hallinnon vastuuvakuutus ei tietenkään ole turva huonoja päätöksiä vastaan vaan huolimattomasti tehtyjä päätöksiä vastaan. Vakuutus ei siis korvaa päätöksen aiheuttamaa vahinkoa, jos päätös jälkikäteen osoittautuisi epäonnistuneeksi.

”Väärä” päätös ei itsessään ole moitittavaa, jos päätöksen tekijät ovat noudattaneet säätiölain mukaista huolellisuusvelvoitetta ja voivat osoittaa sen. Huolellista toimintaa voi vahinkohetkellä olla erittäin vaikea näyttää toteen. Siksi erityisesti tärkeitä päätöksiä ja niiden perusteita on syytä dokumentoida huolellisesti.

Hallinnon vastuuvakuutuksella korvataan toiselle aiheutettu puhdas varallisuusvahinko, kun vakuutettu on säätiölain mukaan vahingosta henkilökohtaisesti korvausvastuussa. Hallinnon vastuuvakuutus ei korvaa hallituksen tai toimitusjohtajan vahinkoa ns. isännänvastuun perusteella, eli työntekijän virheestä korvausvastuuseen joutunutta hallituksen jäsentä tai toimitusjohtajaa. Tästä syystä hallinnon vastuuvakuutus ei ole aina riittävä, vaan tarvitaan usein myös muu varallisuusvastuuvakuutus.

Vastuuvakuutuksiin liitetään usein myös oikeusturvavakuutus, jonka tarkoituksena on korvata vakuutuksenottajan toimintaan liittyvät välttämättömät ja kohtuulliset oikeudenkäynti- ja asianajokulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä lähinnä riita-asioissa tai rikosasiassa asianomistajana. Vakuutetun ollessa vastaajan asemassa kustannukset korvataan usein vakuutetun puolustuksesta, ei kuitenkaan, jos virallisen syyttäjän syyte koskee tahallista tekoa, törkeää huolimattomuutta tai törkeää varomattomuutta. Kuitenkin jos syyte hylätään, korvauksen saa usein jälkikäteen.

Oikeusturvavakuutus ei yleensä korvaa vakuutetun maksettavaksi tuomittuja tai sovittuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Tarvittaessa vakuutus voidaan laajentaa kattamaan myös vastapuolen kulut.

Kun eri vakuutusyhtiöiden tarjoamia vakuutuksia vertailee, erot niiden välillä koskevat lähinnä vakuutusmäärää, omavastuuta, hintaa sekä korvattavien vahinkotapahtumien määrää vakuutuskauden aikana.

Joidenkin vakuutusyhtiöiden oikeusturvavakuutusten ehtojen mukaan vakuutusmäärä voi tulla korvattavaksi vakuutuskauden aikana enintään kaksinkertaisena, kun taas toisissa vakuutuksissa vakuutusmäärä on myös enimmäismäärä. Hallinnon vastuuvakuutuksesta yhden vakuutuskauden aikana maksettavien korvausten enimmäismäärä on lähes aina vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Hinnoittelusta vakuutusyhtiöt antavat hyvin rajoitetusti tietoa. Omavastuun suuruus, vakuutuksen kattavuus ja vakuutuskauden maksimivakuutusmäärä ja oman toiminnan muodot vaikuttavat hinnoitteluun. Myös hallituksen jäsenten määrän on sanottu voivan vaikuttaa hintaan. Vakuutuskorvauksen määrä on usein säätiöillä n. 200 000 euroa. Säätiöillä, joilla on ollut jotakin epäselvyyttä toiminnassaan, on voinut olla vaikeuksia ylipäätään saada tarjouksia hallinnon vastuuvakuutuksista.

Usein apurahasäätiöillekin yritetään myydä ”kalliita” vakuutusten pakettiratkaisuja, vaikka säätiön toiminta on sellaista, ettei välttämättä tarvita muuta kuin hallinnon vastuuvakuutus sekä oikeusturvavakuutus. Vaadittaessa vakuutusyhtiöt kuitenkin usein suostuvat myöntämään säätiölle myös yksittäisiä vakuutuksia.