Mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä ilmeisempää on, että yleishyödylliset säätiöt voivat olla ratkaisu aikamme ilkeisiin ongelmiin. Eri ongelmien ja ilmiöiden parhaat asiantuntijat saavat äänensä kuuluville, kun säätiörahoitus edistää myös marginaalisilta vaikuttavia ja epäsovinnaisia ratkaisuja.

Viime vuosina kukaan ei ole voinut välttyä kuulemasta ilkeistä ongelmista, wicked problems. Jo 1970-luvulta käytettyä käsitettä on viljelty kiihtyvällä tahdilla kuvaamaan oman aikamme monimutkaisia, vaikeasti määriteltäviä ja vaikeasti ratkaistavia haasteita.

Globaali keskinäisriippuvuus, tiedon määrän eksponentiaalinen lisääntyminen, teknologian kehittyminen ja muutostahdin kiihtyminen ovat tehneet aiemminkin ikävistä ongelmista nimenomaan ilkeitä, viheliäisiä tai jopa pirullisia. Epävakaassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja monitulkintaisessa maailmassa ongelmat muuttuvat jatkuvasti eivätkä syyt ja ratkaisijatkaan pysy paikallaan.

Mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä ilmeisempää on, että yleishyödylliset säätiöt ovat ratkaisu aikamme ilkeisiin ongelmiin. Jos ilkeät ongelmat ovat Gordionin solmu, säätiöt ovat kuin Aleksanteri Suuri: ne asettavat ongelmat uuteen kontekstiin. Ai miten niin?

Mitä yhteistä on säätiöillä ja Aleksanteri Suurella?

Säätiöt rahoittavat omien sääntöjensä määrittelemiä erilaisia tarkoituksia, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa mitä moninaisimmin. Apurahoitus kohdistuu ennen muuta suoraan tekijöiltä, ei organisaatioilta, kumpuaville ideoille ja hankkeille. Eri ongelmien ja ilmiöiden parhaat asiantuntijat saavat äänensä kuuluville, kun säätiörahoitus edistää myös marginaalisilta vaikuttavia ja epäsovinnaisia ratkaisuja. Tarkastelukulman vaihtaminen edesauttaa ongelmanratkaisua.

Vain kokonaisvaltaiset, monista eri näkökulmista lähestyvät ratkaisumallit, jotka tarkastelevat syy–seuraussuhteita syvällisesti ja pitkällä aikavälillä, voivat antaa vastauksia todella kompleksisiin ongelmiin. Yksin Suomessa on 2 700 säätiötä, joilla kaikilla on hieman toisistaan poikkeavat tarkoitukset ja rahoituksen kohteet. Säätiörahalla mm. tehdään tutkimusta diabeteksen voittamiseksi, etsitään puhtaita energialähteitä ja rakennetaan siltoja polarisoituneeseen yhteiskuntaan (muun muassa näin ja näin). Jokainen säätiö voi siis tukea oma alansa osaratkaisuja, jotka yhdessä ratkovat puolestaan suuria ongelmia.

Eräs osaratkaisu yhteen aikamme polttavaan ongelmaan on Erätauko-säätiö. Polarisaatio, tulehtunut yhteiskunnallinen keskustelu ja uudistusta kaipaava demokraattinen järjestelmä olivat syitä uuden ratkaisuvälineen luomiselle. Erätauko-säätiön tarkoituksena on edistää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua niin, että mukaan saadaan eri lähtökohdista tulevat ihmiset tasavertaisesti ja osallistumaan myös heidät, jotka usein jäävät keskusteluiden ulkopuolelle.

Tarkastelukulman vaihtaminen
edesauttaa ongelmanratkaisua.

Jäsenemme Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto perustivat yhdessä Sitran kanssa Erätauko-säätiön keväällä 2019 jatkamaan Sitran kehittämää konseptia. Perustajat rahoittavat uutta säätiötä kolmen vuoden ajan yhteensä 200 000 euron osuudella kukin.

Vd för Svenska kulturfonden och styrelsemedlem i Dialogpaus-stiftelsen Sören Lillkung kristalliserar:

”Vi tror att med hjälp av Dialogpaus tar hela Finland ett steg i rätt riktning. Konceptet har imponerat på oss och vi är nöjda över att kunna bidra till att det sprids i hela landet på flera spark. En av Svenska kulturfondens viktigaste målsättningar är att modigt bidra till att skapa ett öppet och inkluderande samhälle där alla har rätt att vara finländare.”

Ala- ja sektorirajat ylittävällä aktiivisella vuorovaikutuksella säätiöt voivat ylittää myös itsensä ongelmanratkaisijoina. Etsimällä ja kokeilemalla löytyvät ne toimintatavat, joilla yhteiskunta saa kunkin säätiön eurolla eniten vaikuttavuutta ja pätevimmät ratkaisut viheliäisimpiinkin ongelmiin.

Ilman miekaniskua.

^{Kuva: Shutterstock}