Tuore selvitys: Säätiöt tukivat yli 580 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa

Artikkelit
|
30.09.2022
Säätiöt ja rahastot ry

Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 580 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2021. Tuki kasvoi 16 miljoonaa euroa edellisvuodesta, jolloin tehtiin edellinen ennätys koronatukien vuoksi. 

Se nedan på svenska

Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan yli 200 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2021. Selvityksen mukaan säätiöt tuovat vaihtoehtoja ja monipuolisuutta rahoituskenttään. Joillekin aloille säätiötuki on ratkaisevaa. 

Tiede sai säätiötuesta 52 %, taide 15 % ja muu yhteiskunnan kehittäminen 33 %. Säätiöt rahoittivat tiedettä 269 miljoonalla eurolla, taidetta 79 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 168 miljoonalla eurolla. Kansalaistoimintaa säätiöt tukivat kaikilla elämän aloilla lasten liikunnasta luontopolkuihin, kiertotaloudesta maanpuolustukseen, sekä eri ammattialojen kehittämisestä yhdistystoimintaan. Lisäksi säätiöt mm. ylläpitivät tutkimuslaitoksia, museoita, arkistoja ja toteuttivat omia hankkeita.

Lääketieteen tutkimukselle säätiöiden tuki on elinehto

Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut. Vuonna 2021 ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, yli 88 miljoonaa euroa, mikä on yli kolmannes alan kaikista tutkimusmenoista. Summa laski edellisvuodesta 9 miljoonalla eurolla: taustalla on vuoden 2020 tukipiikki koronavirustutkimukselle ja se, etteivät kaikki säätiöt jaa apurahoja joka vuosi. 

Humanistisia tieteitä säätiöt tukivat lähes 41 miljoonalla eurolla. Yksityisellä säätiörahoituksella on humanistiselle tutkimukselle suuri merkitys: tuen osuus on neljännes alan kaikista tutkimusmenoista Suomessa. 

Yhteiskunta- ja taloustieteet saivat lähes 59 miljoonaa euroa. Tuki on noussut neljässä vuodessa yli kolmanneksella. Teknisten tieteiden lähes 22 miljoonaa on lähes kaksinkertaistunut samassa ajassa. – Säätiöt pystyvät joustavasti reagoimaan ajan ilmiöihin, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu sanoo.

Säätiöiden tuki tieteelle ja tutkimukselle nousee itsenäisyyden alusta laskettuna yli 5 miljardiin euroon.

Taiteessa eniten tukea saivat esittävät taiteet, Schjerfbeckin arvoteos jää Suomeen

Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosi vuodelta merkittävästi. Taide sai säätiöiltä yli 79 miljoonan euroa.

Taiteenlajeista eniten tukea saivat esittävät taiteet, 18 miljoonaa euroa. Toisella sijalla tuli musiikki yli 17 miljoonalla eurolla. Myös visuaalisten taiteiden lähes 16 miljoonan euroa ja kirjallisuuden lähes 11 miljoonaa euroa ovat näille aloille merkittäviä. Säätiöt kartuttavat lisäksi taidekokoelmia, ylläpitävät luovien alojen residenssejä sekä toteuttavat omia taidehankkeita. 

– Viime vuoden tuessa on mukana Helene Schjerfbeckin Sininauhainen tyttö, jonka Lauri ja Lasse Reitzin säätiö osti 1,7 miljoonalla eurolla. Kultakauden taideaarre pysyy Suomessa, ja yleisö pääsee maksutta säätiön museoon Töölöön sitä ihailemaan, Liisa Suvikumpu kertoo. – Tämä on konkreettista vaikuttavuutta! 

Myös nykytaide päätyy yhä useammin julkisesti esille säätiöiden kokoelmissa. Taidehankintoihin säätiöt käyttivät yhteensä yli neljä miljoonaa euroa, mikä on yli neljä kertaa valtion käyttämä summa.

25 suurinta tukivat yhteistä hyvää 375 miljoonalla

Jane ja Aatos Erkon säätiö nousi ensimmäistä kertaa suurimmaksi tukijaksi lähes 55 miljoonalla eurolla, ohi ykkös- ja kakkossijoilla perinteisesti vuorotelleiden Koneen Säätiön ja Suomen Kulttuurirahaston. Svenska kulturfonden tuli neljäntenä – neljä suurinta rahoittavat yhteistä hyvää yhteensä lähes 200 miljoonalla eurolla. Erkon säätiön ehdollinen 20 miljoonan euron avustus uudelle Arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeelle nosti avustuspotin tavanomaista korkeammalle. 

– Vuoden 2021 myönnöissä näkyy säätiön pitkäjänteinen työ tieteen tukijana, mutta myös tahtotila olla mukana mahdollistamassa uusia kansainvälisen tason avauksia, toteaa Jane ja Aatos Erkon säätiön puheenjohtaja Nils Ittonen

Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 147 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 60 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia. 

Suurimmat tukijat

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2021, miljoonaa euroa

1. Jane ja Aatos Erkon säätiö54,8
2. Koneen Säätiö50,2
3. Suomen Kulttuurirahasto48,7
4. Svenska kulturfonden 42,0
5. Sigrid Juséliuksen Säätiö20,4
6. Stiftelsen för Åbo Akademi18,2
7. Jenny ja Antti Wihurin rahasto14,1
8. Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.13,3
9. Syöpäsäätiö13,2
10. Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne12,4
11. Föreningen Konstsamfundet r.f.12,0
12. Liikesivistysrahasto8,0
13. Helsingin yliopiston rahastot7,1
14. Emil Aaltosen Säätiö6,8
15. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö6,1
16. Alfred Kordelinin säätiö5,5
17. Stiftelsen Tre Smeder5,5
18. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT)-säätiö5,4
19. Saastamoisen Säätiö5,1
20. Svenska folkskolans vänner r.f.4,6
21. Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse4,4
22. Suomalainen tiedeakatemia, Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto ja Emil Öhmanin säätiö4,3
23. Lotta Svärd Säätiö 4,3
24. Maa- ja vesitekniikan tuki ry.4,2
25. Helsingin Sanomain Säätiö4,2
Yhteensä374,9

Lue lisää

Säätiötuki lukuina

.

Färsk utredning: Stiftelserna stödde vetenskap, konst och medborgaraktivitet med över 580 miljoner euro 

Privata stiftelser i Finland stödde år 2021 vetenskap, konst och annan allmännyttig verksamhet med över 580 miljoner euro. Stödet ökade med 16 miljoner euro från året innan, då det senaste rekordet sattes i och med coronastöden. 

Den oberoende utredningen ger en helhetsbild av hur bidragen från över 200 stipendiestiftelser och stipendiefonder fördelades 2021. Enligt utredningen tillför stiftelserna alternativ och mångsidighet till finansieringsfältet. För vissa branscher är stiftelsestödet avgörande. 

Av stiftelsestödet gick 52 % till vetenskap, 15 % till konst och 33 % till övrig samhällelig utveckling. Stiftelserna finansierade vetenskap med 269 miljoner euro, konst med 79 miljoner euro och övrig samhällelig utveckling med 168 miljoner euro. Inom medborgaraktivitet stödde stiftelserna livets alla områden från barnmotion till naturstigar, från cirkulär ekonomi till försvar, samt från utveckling av olika yrkesområden till föreningsverksamhet. Därtill upprätthöll stiftelserna bland annat forskningsinstitut, museer och arkiv samt genomförde egna projekt.

Stiftelsernas stöd ett livsvillkor för medicinsk forskning

Den medicinska forskningen är allt mer beroende av stiftelsefinansiering i och med att den övriga finansieringen till området har minskat under en lång tid. Det var också medicin och hälsovetenskaper som 2021 fick överlägset mest stöd av stiftelser, över 88 miljoner euro, vilket är över en tredjedel av områdets alla forskningsutgifter. Beloppet minskade med 9 miljoner från förra året: förklaringen är det stora stödet år 2020 till medicinsk coronaforskning och att alla stiftelser inte utdelar stipendier varje år. 

Samhällsvetenskaper och ekonomi fick nästan 59 miljoner euro. Stödet har ökat med över en tredjedel på fyra år. Teknikens nästan 22 miljoner har under samma tid nästan fördubblats. – Stiftelserna kan reagera flexibelt på tidens fenomen, berättar Stiftelser och fonder rf:s vd Liisa Suvikumpu

Stiftelserna stödde humanistiska vetenskaper med inemot 41 miljoner euro. Privat stiftelsefinansiering är av stor betydelse för humanistisk forskning: stödets andel är en fjärdedel av områdets totala forskningsutgifter i Finland. 

Stiftelsernas sammanlagda stöd till vetenskap och forskning uppgår från början av Finlands självständighet till över 5 miljarder euro.

Scenkonst fick mest stöd av konstarterna, Schjerfbecks värdefulla verk stannar i Finland

Privata stiftelsers andel av stödet till konst och kultur ökar avsevärt år för år. Konsten fick över 79 miljoner euro av stiftelser.

Av konstarterna fick scenkonst det största stödet, 18 miljoner euro. På andra plats kommer musik med stöd på 17 miljoner euro. Också den visuella konstens nästan 16 miljoner euro och litteraturens närmare 11 miljoner euro är viktiga för dessa konstarter. Stiftelserna utökar dessutom konstsamlingar, upprätthåller museer och residens för kreativa branscher samt genomför egna konstprojekt. 

– I fjolårets stöd ingår Helene Schjerfbecks Flicka med blått band, som Lauri ja Lasse Reitzin säätiö köpte för 1,7 miljoner euro. Denna guldålderns konstskatt stannar i Finland och allmänheten kan se tavlan gratis på stiftelsens museum i Tölö, säger Liisa Suvikumpu. 
– Det här är exempel på konkret genomslag!

Även nutidskonst visas allt oftare i stiftelsernas samlingar. Till konstanskaffningar använde stiftelserna över fyra miljoner euro, vilket är över fyra gånger mer än staten använt.

De 25 största finansierade allmänt väl med 375 miljoner euro

Jane och Aatos Erkkos stiftelse steg för första gången till största understödare med nästan 55 miljoner euro, och gick förbi Koneen Säätiö och Suomen Kulttuurirahasto som traditionellt alternerat på första och andra plats. Svenska Kulturfonden kom på fjärde plats – de fyra största finansierade allmänt väl med totalt inemot 200 miljoner euro. Erkkos stiftelses villkorliga bidrag på 20 miljoner euro till projektet för det nya Arkitektur- och designmuseet gjorde stödpotten osedvanligt stor. 

– Understöden som beviljades 2021 avspeglar stiftelsens långsiktiga arbete som understödare av vetenskap, men också viljan att medverka till att möjliggöra nya initiativ på internationell nivå, konstaterar Nils Ittonen, ordförande för Jane och Aatos Erkkos stiftelse. 

Internationella stiftelsedagen firas den 1 oktober. Det finns 147 000 stiftelser i Europa som årligen stöder allmännyttiga ändamål med totalt 60 miljarder euro. 

De största bidragsgivarna 

De 25 allmännyttiga stipendiestiftelserna och -fonderna som använde mest medel för att genomföra sitt ändamål 2021, miljoner euro

1. Jane och Aatos Erkkos stiftelse54,8
2. Konestiftelsen50,2
3. Suomen Kulttuurirahasto48,7
4. Svenska kulturfonden 42,0
5. Sigrid Jusélius Stiftelse20,4
6. Stiftelsen för Åbo Akademi18,2
7. Jenny ja Antti Wihurin rahasto14,1
8. Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.13,3
9. Cancerstiftelsen13,2
10. Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne12,4
11. Föreningen Konstsamfundet r.f.12,0
12. Liikesivistysrahasto8,0
13. Helsingfors universitets fonder7,1
14. Emil Aaltosen Säätiö6,8
15. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö6,1
16. Alfred Kordelinin säätiö5,5
17. Stiftelsen Tre Smeder5,5
18. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT)-säätiö5,4
19. Saastamoisen Säätiö5,12
20. Svenska folkskolans vänner r.f.4,6
21. Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse4,4
22. Suomalainen tiedeakatemia, Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto ja Emil Öhmanin säätiö4,3
23. Lotta Svärd Stiftelsen 4,3
24. Maa- ja vesitekniikan tuki ry.4,2
25. Helsingin Sanomain Säätiö4,2
Totalt374,9

Läs mer

Stiftelsernas stöd

.

Kuva: Helene Scherfbeck (1862–1946): Sininauhainen tyttö (1934), vesiväri. Lauri ja Lasse Reitzin säätiö. Valokuva: Katja Hagelstam.