Yksityiset säätiöt rahoittivat Suomessa viime vuonna tiedettä 295 miljoonalla eurolla, taidetta 76 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 145 miljoonalla eurolla. Vanhimmat suomalaiset rahastot ovat 1700-luvulta, mutta säätiöitä perustaa myös vaurastunut startup-sukupolvi. 

Se nedan på svenska

Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan yli 200 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2022. Selvityksen mukaan säätiöt tuovat vakautta ja vaihtoehtoja niin tieteen kuin taiteen tekijöille. Ne tukevat myös merkittävällä tavalla tavallisten ihmisten harrastamista ja tuovat elinvoimaa kaikkialle Suomeen. Monille aloille säätiötuki on ratkaisevaa. 

Tiede sai säätiötuesta 57 %, taide 15 % ja muu yhteiskunnan kehittäminen 28 %. Kansalaistoimintaa säätiöt tukivat kaikilla elämän aloilla lasten liikunnasta luontopolkuihin, maanpuolustuksesta mielenterveystyöhön sekä eri ammattialojen kehittämisestä yhdistystoimintaan. Lisäksi säätiöt mm. ylläpitivät tutkimuslaitoksia, museoita ja arkistoja sekä toteuttivat omia hankkeita.

– Tätä tukea ei olisi ilman yksityisten ihmisten halua antaa omia eurojaan yhteiseksi hyväksi, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu kertoo. – Moni meistä lahjoittaa esimerkiksi Syöpäsäätiön Roosa Nauha -keräykseen syöpätutkimuksen hyväksi. Suomeen syntyy koko ajan myös uusia kiinnostavia säätiöitä, kuten urheilua tukeva Läpimurtosäätiö. 

Lääketieteen tutkimukselle säätiörahoitus on elinehto

Vuonna 2022 ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, yli 99 miljoonaa euroa, mikä on jo kolmannes alan tutkimusmenoista korkeakouluissa. Summa nousi edellisvuodesta yli 20 miljoonalla eurolla. Nousua selittää muun muassa Sigrid Juséliuksen Säätiön historian suurin tukisumma, yli 32 miljoonaa euroa. Kotimaiset säätiöt ovat nousseet lääketieteen suurimmaksi tutkimusrahoittajaksi Suomessa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut. 

Toiseksi eniten saivat yhteiskunta- ja taloustieteet, 52 miljoonaa euroa. Humanistisia tieteitä säätiöt tukivat yli 41 miljoonalla eurolla. Yksityisellä säätiörahoituksella on humanistiselle tutkimukselle suuri merkitys: tuen osuus on neljännes alan kaikista tutkimusmenoista Suomessa. 

Itsenäisyyden alusta laskettuna yksityiset säätiöt ovat rahoittaneet tiedettä ja tutkimusta yli 5,5 miljardilla eurolla.

Taiteessa eniten tukea sai musiikki, visuaalisissa taiteissa säätiörahoituksen merkitys on suurin

Taide sai säätiöiltä lähes 76 miljoona euroa. Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosi vuodelta merkittävästi. 

Taiteenlajeista eniten tukea sai musiikki, yli 17 miljoonaa euroa. Toisella sijalla ovat esittävät taiteet yli 15 miljoonalla eurolla. Myös kuvataiteiden yli 14 miljoonaa euroa ja kirjallisuuden yli 12 miljoonaa euroa ovat aloilleen ratkaisevia. Säätiöt kartuttavat lisäksi taidekokoelmia, ylläpitävät luovien alojen residenssejä sekä toteuttavat omia taidehankkeita. 

Ukrainan sota näkyy tuessa 

Säätiöt tukevat monenlaista ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, yhteensä 145 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu moniin pieniin puroihin. Viime vuonna siihen sisältyi myös muun muassa hätäapua Ukrainasta paenneille äideille ja lapsille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin kautta. 

–  Säätiöt tuovat ihmisiä yhteen, mahdollistavat inhimillisiä kohtaamisia ja konkreettista apua, Liisa Suvikumpu kertoo. 

Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 147 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 60 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia. 

Suurimmat tukijat

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2022, miljoonaa euroa

Lue lisää 

Säätiötuki lukuina

.

Ny undersökning: Stiftelserna stödde vetenskap, konst och medborgaraktivitet med över en halv miljard euro

Privata stiftelser finansierade i fjol vetenskap med 295 miljoner euro, konst med 76 miljoner euro och övrig samhällelig utveckling med 145 miljoner euro. De äldsta stiftelserna i Finland är från 1700-talet, men nya stiftelser grundas också av den framgångsrika startup-generationen. 

Den oberoende utredningen ger en helhetsbild av hur bidragen från över 200 stipendiestiftelser och stipendiefonder fördelades 2022. Enligt utredningen ger stiftelser stabilitet och alternativ inom såväl vetenskap som konst. De bidrar också med avsevärt stöd till vanliga människors hobbyer och tillför livskraft överallt i Finland. För många branscher är stiftelsestödet av avgörande betydelse. 

Av stiftelsestödet gick 57 % till vetenskap, 15 % till konst och 28 % till övrig samhällelig utveckling. Inom medborgaraktivitet stödde stiftelserna livets alla områden från barnmotion till naturstigar, från försvar till psykiskt välmående, samt från utveckling av olika yrkesområden till föreningsverksamhet. Därtill upprätthöll stiftelserna bland annat forskningsinstitut, museer och arkiv samt genomförde egna projekt.

– Det här stödet skulle inte finnas utan människors vilja att ge av sina euro till det gemensamma bästa, säger docent Liisa Suvikumpu, VD för Stiftelser och fonder rf. – Många av oss donerar pengar exempelvis till Cancerstiftelsens insamling Rosa bandet för cancerforskning. Det uppstår hela tiden nya intressanta stiftelser i Finland, såsom Läpimurtosäätiö som stöder idrott. 

Stiftelsefinansiering ett livsvillkor för medicinsk forskning

Medicin och hälsovetenskaper fick 2022 överlägset mest stöd av stiftelser, över 99 miljoner euro, vilket är så mycket som en tredjedel av dessa ämnens forskningsutgifter vid högskolorna. Beloppet ökade från året innan med över 20 miljoner euro. Ökningen förklaras bland annat med det genom historien största bidragsbeloppet från Sigrid Jusélius Stiftelse, över 32 miljoner euro. Inhemska stiftelser har blivit den största forskningsfinansiären inom medicin, medan övrig finansiering till ämnet har minskat på lång sikt. 

Näst mest stiftelsestöd fick samhällsvetenskaper och ekonomi, 52 miljoner euro. Stiftelserna stödde humanistiska vetenskaper med över 41 miljoner euro. Privat stiftelsefinansiering är av stor betydelse för humanistisk forskning: stödets andel är en fjärdedel av områdets totala forskningsutgifter i Finland. 

Räknat från början av Finlands självständighet har privata stiftelser finansierat vetenskap och forskning med över 5,5 miljarder euro.

Inom konst fick musik mest stöd, stiftelsefinansieringens betydelse störst inom visuell konst

Totalt fick konsten nästan 76 miljoner euro av stiftelser. Privata stiftelsers andel av stödet till konst och kultur ökar avsevärt år för år. 

Av konstarterna fick musik det största stödet, över 17 miljoner euro. På andra plats kommer scenkonst med stöd på över 15 miljoner euro. Också bildkonstens över 14 miljoner euro och litteraturens över 12 miljoner euro är avgörande för dessa konstarter. Stiftelserna utökar dessutom konstsamlingar, upprätthåller residens för kreativa branscher samt genomför egna konstprojekt. 

Kriget i Ukraina avspeglas i stödet 

Stiftelser stöder många typer av medborgaraktivitet på gräsrotsnivå, sammanlagt med 145 miljoner euro. Stödet är utspritt på många små bäckar. Förra året omfattade det bland annat nödhjälp till mammor och barn som flytt från Ukraina, genom Mannerheims Barnskyddsförbunds krets i Nyland. 

–  Stiftelser för samman människor, möjliggör mänskliga möten och konkret hjälp, konstaterar Liisa Suvikumpu. 

Internationella stiftelsedagen firas den 1 oktober. Det finns 147 000 stiftelser i Europa som årligen stöder allmännyttiga ändamål med totalt 60 miljarder euro. 

De största bidragsgivarna

De 25 allmännyttiga stipendiestiftelserna och -fonderna som använde mest medel för att genomföra sitt ändamål 2022, miljoner euro

Läs mer

Stiftelsernas stöd

Kuva: Canva