Suomalaiset säätiöt tukivat viime vuonna tiedettä, taidetta ja kansalaisten toimintaa yhteensä 594 miljoonalla eurolla. Tuki kasvoi edellisvuodesta 56 miljoonalla eurolla. Kun julkista rahoitusta leikataan kulttuurilta ja järjestöiltä, yksityiset säätiöt kantavat yhä suurempaa vastuuta.

Se nedan på svenska

Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan lähes 250 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2024. Eniten tukea säätiöiltä sai tiede, 327 miljoonaa euroa. Taide sai 99 miljoonaa euroa ja kansalaistoiminta 168 miljoonaa euroa. Tuki kasvoi erityisesti taiteessa, jonka säätiörahoitus nousi 17 prosentilla.

– Tällaisena aikana, kun kulttuurilta ja järjestöiltä leikataan, on lohdullista nähdä, että säätiöt pystyvät pitämään yllä sivistystä, osallisuutta ja toivoa, sanoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu. – Tuen kasvua selittääkin osin säätiöiden varautuminen taloudellisesti vaikeina aikoina, jotta ne voivat tarkoituksella ja strategisesti lisätä tukeaan.

Monille taiteilijoille, tutkijoille ja rivikansalaisille säätiötuki on ratkaisevaa: se mahdollistaa aloittelevan muusikon ensimmäisen levytyksen, tutkimuksen jatkamisen tai vaikka nuoren harrastuksen perheen vähävaraisuudesta huolimatta.

Lääketiede ja humanistinen tutkimus nojaavat säätiöihin

Säätiöt rahoittivat lääke- ja terveystieteitä yli 100 miljoonalla eurolla, mikä jo kolmannes alan tutkimusmenoista korkeakouluissa. Yksityiset säätiöt ovat nousseet suurimmaksi lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajaksi Suomessa. Humanistiset tieteet saivat säätiöitä yli 41 miljoonaa euroa. Niiden rahoituksesta neljännes tulee säätiöiltä ja on tieteenalalle merkittävä.

Suomalaiset säätiöt ovat rahoittaneet tiedettä ja tutkimusta itsenäisyyden aikana yhteensä yli kuudella miljardilla eurolla.

Kulttuurille ennätyksellinen tuki

Säätiöiden rahoitus taiteelle kasvoi 17 % ja nousi lähes 100 miljoonaan euroon. Se on jo yli kaksi kertaa niin paljon kuin Taiteen edistämiskeskuksen Taiken tuki.

Eniten tukea sai musiikki, 25 miljoonaa euroa, ja seuraavaksi eniten saivat esittävät taiteet, visuaaliset taiteet ja kirjallisuus. Lisäksi säätiöt ylläpitävät taidekokoelmia, luovien alojen residenssejä ja toteuttavat merkittäviä kulttuurihankkeita.

Säätiöt tuovat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolle

Säätiöiden 168 miljoonan euron panostukset näkyvät kaikkialla Suomessa Hangosta Inariin: meripelastusaluksina, skeittiramppeina kirkonkylillä, kunnostettuina kesäteattereina, Tsemppi-stipendeinä koululaisille ja aamupuurona vanhuksille. Pienistä puroista syntyy suuri vaikutus.

– Kuuluminen omaan yhteisöön ja yhdessä tekeminen vahvistavat hyvinvointia ja kipeästi tarvitsemaamme kriisinsietokykyä, Suvikumpu muistuttaa. – Hyvä ja merkityksellinen elämä ei synny vain jokapäiväisestä leivästä, vaan myös kulttuurista ja osallisuudesta.

Euroopassa toimii 175 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 76 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia. Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta.

Suurimmat tukijat

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2024, miljoonaa euroa

Lue lisää

Säätiötuki lukuina

Färsk undersökning: Stiftelser ökade sitt stöd med 56 miljoner euro – 594 miljoner till vetenskap, konst och medborgare

De finländska stiftelserna stödde vetenskap, konst och medborgarverksamhet med sammanlagt 594 miljoner euro i fjol. Stödet ökade med 56 miljoner euro jämfört med året innan. Då den offentliga finansieringen för kultur och medborgarorganisationer skärs ner, bär de privata stiftelserna ett allt större ansvar.

Den oberoende utredningen ger en helhetsbild av hur bidragen från nästan 250 stipendiestiftelser och fonder fördelades år 2024. Mest stöd gick till vetenskapen: 327 miljoner euro. Konsten fick 99 miljoner euro och medborgarverksamheten 168 miljoner euro. Stödet ökade särskilt inom konsten, där stiftelsefinansieringen steg med 17 procent.

– I en tid då kultur och organisationer drabbas av nedskärningar är det trösterikt att se att stiftelserna kan upprätthålla bildning, delaktighet och hopp, säger Liisa Suvikumpu, vd för Stiftelser och fonder rf. – Ökningen av stödet förklaras delvis av att stiftelserna har förberett sig på ekonomiskt svåra tider, då de medvetet kan öka sitt stöd.

För många konstnärer, forskare och vanliga medborgare är stiftelsestödet avgörande: det möjliggör den första skivinspelningen för en ung musiker, fortsättningen på en forskningsstudie eller till exempel en hobby för ett barn trots familjens begränsade resurser.

Medicinsk och humanistisk forskning förlitar sig på stiftelser

Stiftelser finansierade medicin och hälsovetenskaper med över 100 miljoner euro, vilket utgör en tredjedel av forskningskostnaderna inom området vid högskolorna. Privata stiftelser har blivit den största finansiären av medicinsk forskning i Finland. De humanistiska vetenskaperna fick över 41 miljoner euro från stiftelser. En fjärdedel av deras finansiering kommer från stiftelser, vilket är betydande för detta vetenskapsområde.

De finländska stiftelserna har under självständighetstiden finansierat vetenskap och forskning med sammanlagt över sex miljarder euro.

Rekordstöd till kulturen

Stiftelsernas finansiering av konst ökade med 17 % och steg till nästan 100 miljoner euro. Det är mer än dubbelt så mycket som stödet från Centret för konstfrämjande (Taike).

Mest stöd gick till musik, 25 miljoner euro, och därefter till scenkonst, visuella konster och litteratur. Dessutom upprätthåller stiftelser konstsamlingar, residens för kreativa branscher och genomför betydande kulturprojekt.

Stiftelser skapar välfärd och gemenskap på gräsrotsnivå

Stiftelsernas satsningar på 168 miljoner euro syns över hela Finland, från Hangö till Enare: som sjöräddningsfartyg, skateboardramper i bycentra, renoverade sommarteatrar, Tsemppi-stipendier för skolelever och morgongröt för äldre. Små insatser bildar en stor helhet.

– Att höra till sin egen gemenskap och göra saker tillsammans stärker välbefinnandet och den krisberedskap vi så väl behöver, påminner Suvikumpu. – Ett gott och meningsfullt liv uppstår inte enbart av det dagliga brödet utan också av kultur och delaktighet.

I Europa verkar 175 000 stiftelser som årligen stödjer allmännyttiga ändamål med sammanlagt 76 miljarder euro. Internationella stiftelsedagen firas den 1 oktober.

De största bidragsgivarna

De 25 privata allmännyttiga stipendiestiftelserna och fonderna som använde mest medel för att förverkliga sitt syfte 2024, i miljoner euro:

Läs mer

Stiftelsernas stöd