Enemmän kuin kaksi kolmesta antaa apurahasäätiöille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Uusin säätiöbarometri osoittaa kansan luottavan säätiöiden toimintaan.

Onnea säätiöt! Suomalaiset arvostavat apurahoja jakavia säätiöitä ja pitävät niiden mainetta hyvänä. Tämä käy ilmi TNS-gallupin toteuttamasta tutkimuksesta, joka osoittaa myös, että kansalaisten käsitys säätiöistä on parantunut entisestään. Nyt hyvän arvosanan antoi 67 % suomalaisista, kun edellisen säätiöbarometrin 2014 vastaava tulos oli 61 %.

Kielteisiä arvioita saa hakemalla hakea, sillä enää 5 % arvioi säätiöiden maineen heikoksi. Myös luottamus siihen, että apurahoja jakavat säätiöt toimivat tarkoituksenmukaisesti on kasvanut. Nyt jo 70% kansasta luottaa erittäin tai melko paljon säätiöiden toimintaan. Säätiöissä tämä on hyvä muistaa. Säätiöt – ja toisinaan myös toimittajat – tuntuvat itse kuvittelevan, että muutaman toiminnallisen säätiön epäselvyyden vuoksi säätiöihin ei luoteta ja niiden maine mataa pohjamudissa. Totuus onkin toisenlainen.

Gallupista käy kuitenkin myös ilmi, että luottamus säätiöiden toimintaan on yhteydessä vastaajien koulutustasoon. Mitä korkeammin koulutettuja vastaajat ovat, sitä myönteisempään sävyyn he arvioivat säätiöitä. Heikoimmin koulutettujen keskuudessa yli kolmannes ei näytä luottavan siihen, että säätiöt toimisivat tarkoituksensa mukaisesti.

Säätiöissä ei voidakaan jäädä lepäämään laakereilla, vaikka mielipidemittauksen tulos monilta osin imarteleekin niitä. Informaatioähkyn ja mediatulvan aikakaudella säätiöiden täytyy kertoa työstään ja tukensa saajista yhä paremmin, avoimemmin ja laajemmille kohderyhmille. Se vaatii vaivaa ja mielikuvitusta, sillä hyvät uutiset eivät jää yhtä hyvin mieleen kuin skandaalit.

Onnistunut viestintä palkitsee ja on oleellinen osa myös säätiön hyvää hallintoa: jos kukaan ei tunne tai arvosta säätiötä, se ei voi saada rahoitettavakseen parhaita mahdollisia hakemuksia ja hakijoita. Myönteistä säätiökuvaa pitää välittää aktiivisesti, koska säätiöt ovat jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

Kaikkiin säätiöihin kohdentuu selvästi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä näkemyksiä

Kansalaiskyselyn tulokset kertovat yleisesti ottaen, että kaikkiin säätiöihin kohdentuu selvästi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä näkemyksiä. Maineeltaan listan kärkipäähän yltävät Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin Säätiö, Helsingin Sanomain Säätiö, Koneen Säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto. Yleisesti kaikki säätiöt näyttävät parantaneen arvosanojaan.

Nimetyistä 24 säätiöstä tunnetuimmat ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Enemmistö kansalaisista on kuullut, lukenut tai nähnyt näistä säätiöistä jotakin. Vähiten tunnettuja tutkituista säätiöistä olivat – siis vielä kesällä 2016 – tuore Me-säätiö, pohjanmaalainen Harry Schaumans stiftelse, KAKS/ Kunnallisalan kehittämissäätiö sekä ympäristöalan Maj ja Tor Nesslingin Säätiö. Vain viisi prosenttia tai alle oli kuullut, lukenut tai nähnyt niistä jotakin. Nimetyistä säätiöistä vain Suomen kulttuurirahaston ja Koneen säätiön tunnettuus on lisääntynyt vuodesta 2014.

Jälleen koulutus ratkaisee paljon: käytännössä kaikkien säätiöiden tunnettuus lisääntyy koulutustason kohotessa. Vähän koulutetuista neljännes ei tunnista yhtään säätiötä. Myös nuorilla alle 30-vuotiailla on vaikeuksia tunnistaa säätiöitä. Monien säätiöiden tunnettuuden vähentyminen vuodesta 2014 voi toisaalta selittyä gallupanalyytikon mukaan vain sattumalla.

Kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä selvittävään internet-paneeliin vastasi 1.070 15–74-vuotiasta haastateltavaa ympäri Suomea. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. TNS Gallup Oy toteutti tutkimuksen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimeksiannosta toukokuussa 2016.

Säätiöt Suomessa

• Suomessa on yli 2 800 säätiötä, jotka tukevat yleishyödyllisiä tarkoituksia ja jakavat apurahoja.
• Apurahoja jakavia säätiöitä on noin 800, joista 180 kuuluu Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan.
• Neuvottelukunnan jäsenten tuki tieteelle, taiteelle, kulttuurille ja sosiaalisiin tarkoituksiin vuonna 2015 oli yli 450 miljoonaa euroa.
• Säätiöitä valvoo Patentti- ja rekisterihallituksen Säätiörekisteri.