Viime aikoina on ollut vireillä monenlaisia säädösehdotuksia, jotka vaikuttaisivat säätiöiden toimintamahdollisuuksiin joko myönteisesti tai kielteisesti.

Uusi lakimuutosehdotus ky-pääomarahastoista saatujen tulojen verovapaudesta

Suomen hallitus on tarttunut Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ja Pääomasijoitusyhdistyksen tekemään lakimuutosehdotukseen, jonka nojalla tuotot kommandiittiyhtiömuotoisista (ky) pääomasijoitusrahastoista muutettaisiin verovapaiksi yleishyödyllisille yhteisöille, kuten säätiöille ja yliopistoille. Euroopassa yleinen käytäntö on, että yleishyödylliset säätiöt eivät maksa veroja sijoitustoiminnan tuotoistaan. Suomessakin tuotot suorista osakesijoituksista ovat säätiöille verottomia, joten on aika saada pääomarahastojen tuottojen verokohtelu linjaan yleisen länsimaisen ja muun kotimaisen käytännön kanssa. Nykyinen verotuskäytäntö houkuttelee yleishyödyllisiä yhteisöjä sijoittamaan kotimaan sijasta ulkomaille.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi 17.3.2018 hallituksen valmistautuvan toimiin verotuksen muuttamiseksi: https://yle.fi/uutiset/3-10121825. Suomen hallituksen tavoitteena on vahvistaa etenkin aloittavien ja nopean kasvun yritysten rahoitusta, pääoman kerryttämistä ja riskinottokykyä. Yleishyödyllisten yhteisöjen kannustaminen pääomasijoitusten lisäämiseen Suomessa tehostaisi juuri kasvuyritysten pääomitusta. Kerrannaisvaikutukset olisivat suuria, jos säätiöillä olisi mahdollisuus lisätä pääomasijoituksiaan kasvuyrityksiin, joiden tuottamat voitot jaettaisiin edelleen yleishyödylliseen toimintaan. Tämän kehityksen tukemisen pitää olla tärkeä prioriteetti verokohtelua kehitettäessä.

Uudistus ei vähentäisi valtion verotuloja vaan toimisi talouden piristysruiskeena. Jos säätiöiden olisi kannattavaa sijoittaa suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin, saataisiin tätä kautta lisää rahoitusta suomalaisille kasvuyrityksille ja edelleen lisää työpaikkoja ja verotuloja. Uudistus voisi ohjata jopa satoja miljoonia euroja pääomaa kotimaisiin kasvuyrityksiin.

Lakimuutosesityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutos tuloverolain (TVL) 16 §:ään, jossa säädetään ky:iden ja niiden osakkaiden verotuksesta. Kyseiseen §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston äänettömän yhtiömiehen tulo on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista.

Tulolähdejaon poistaminen

Tulolähdejaon tarkastelussa ratkaistaan usein myös yleishyödyllisen yhteisön tietyn tulon verottomuus tai veronalaisuus: Onko tulo elinkeinotoiminnan vai henkilökohtaisen tulolähteen tuloa? Valtiovarainministeriön (VM) alaisuudessa toimiva työryhmä selvittää parhaillaan (30.4.2018 mennessä) tulolähdejaon poistamista verotuksessa. Yhteisöjen tulot jaetaan tällä hetkellä henkilökohtaiseen tulolähteeseen, elinkeinotuloihin sekä maatalouden tulolähteeseen. Yhteisöjen elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen tulolähteen yhdistäminen toteutettaisiin siten, että verovelvollisten toimintaan, lukuun ottamatta maataloutta, sovellettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia.

Esimerkiksi yhteisöjen vuokratulot lasketaan perinteisesti henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluviksi. Osakeyhtiöillä tulojen verottamisella eri tulolähteessä ei ole verokannan osalta merkitystä, koska yhteisöverokanta on molemmissa tulolähteissä sama 20 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen osalta asialla on suuri merkitys. Yleishyödylliselle yhteisölle vuokratulot ovat yleiseen tai yleishyödylliseen toimintaan vuokrattujen kohteiden osalta verovapaita, ja muuhun tarkoitukseen vuokrattujen kohteiden tuloja verotetaan 6,27 % verokannalla (2018).

Ehdotuksen mukaan vuokraustoimintaa ei edelleenkään pidettäisi elinkeinotoimintana, jos vuokraaminen olisi osa yhteisön yleishyödyllistä toimintaa tai kiinteistöjä käytettäisiin yleiseen tarkoitukseen. Muutos koskisi nimenomaan niitä tuloja joita nyt verotetaan 6,27 % verokannalla. Näiden vuokratulojen katsominen elinkeinotoiminnan tuloiksi merkitsisi verokannan nostoa 20 %:iin. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että kiinteistön tai asunto-osakkeen luovutusvoittoa verotettaisiin 20 %:n verokannalla, kun luovutusvoitto on tällä hetkellä verotonta henkilökohtaiseen tulolähteeseen luettuna.

Yleishyödyllisten yhteisöjen tuloista osa säilyisi edelleen henkilökohtaisessa tulolähteessä. Työryhmän mukaan elinkeinotoiminnan käsite laajentuisi kuitenkin käsittämään kiinteistöliiketoiminnan. Kiinteistöliiketoiminta saatettaisiin samaan asemaan elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttymistä arvioitaessa kuin muukin liiketoiminta ja sitä arvioitaisiin liiketoiminnan yleisten kriteereiden perusteella. Säännös koskisi kaikkia verovelvollisia. Silloin kun kiinteistöjen vuokraustoiminta on laajaa ja aktiivista ja sisältää investointien perusteella liiketoimintariskin, kysymys olisi elinkeinotoiminnasta. Ratkaisevaa on siis täyttääkö säätiön vuokraustoiminta elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Toisaalta näin arviointi tehdään tälläkin hetkellä.

Ehdotuksen vaikutuksia lieventää ehdotuksessa oleva mainita, että vuokraus pitkillä vuokrasopimuksilla ilman vuokranantajan aktiivisuutta ei olisi luonteeltaan liiketoimintaa. Säätiöiden harjoittamasta vuokraustoiminnasta puuttuu usein joitakin muitakin elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Säätiöt eivät yleensä käytä lainarahoitusta (ainakaan samassa laajuudessa kuin osakeyhtiöt), ja vuokraustoiminta muodostuu harvemmin varsinaisesta kiinteistöjen kehittämisestä (joka nykyäänkin on voitu katsoa elinkeinotoiminnaksi).

Jatkossa olisi kuitenkin enemmän epäselvyyttä siitä, mikä katsotaan kiinteistöliiketoiminnaksi ja mikä passiivisemmaksi vuokraamiseksi. Verohallinnolle jätetty harkintavalta ei ole hyvä ratkaisu, vaan kestäisi taas kauan ennen kuin saadaan oikeuskäytännöstä varmuutta, miten vuokratulot verotetaan.

Neuvottelukunta on antanut lausunnon ehdotuksesta, ja siinä kiinnittänyt työryhmän huomion ehdotuksen tuomiin negatiivisiin vaikutuksiin yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan.

ATA-direktiivi

Kolmas asia joka viime aikoina on aiheuttanut huolta säätiöissä, liittyy ns. ATA- direktiiviin (Anti-Tax Avoidance, EU:n veronkiertodirektiivi) joka vaikuttaa niin ikään yllä mainittuihin ky-muotoisiin pääomarahastoihin. Valtiovarainministeriö on direktiivin nojalla ehdottanut uusia rajoituksia oikeuteen vähentää korkoja verotuksessa.

Säätiöt ovat usein järjestäneet sijoituksiaan ky-pääomarahastoihin siten, että alkuperäinen sijoitus tehdään ky-muotoiseen syöttörahastoon ja tästä edelleen ns. voitonjakolainan kautta ky-pääomarahastoon, jolloin tässä muodossa saatuna korkotulo lainasta on katsottu verovapaaksi henkilökohtaiseksi tuloksi.

Neuvottelukunta on antanut lausunnon VM:n ehdotuksesta, jossa tuotiin esille, että ehdotetut muutokset tulevat entisestään vaikeuttamaan yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin – tai käytännössä jopa lopettamaan tämän sijoitustyypin käytön – koska syöttörahastolle muodostuisi vähennyskelvottomia nettokorkomenoja ja sitä kautta verotettavaa tulosta, eikä syöttörahastorakenne enää käytännössä toimisi.

Ratkaisuksi ehdotettiin, että direktiivin mahdollistama kansallinen poikkeus otettaisiin käyttöön vaihtoehtorahastojen tai voitonjakolainamallin osalta, jolloin voitonjakolainat jäisivät korkorajoitusvähennyssäännösten soveltamisen ulkopuolelle, ja näin ollen voitonjakolainamalli pysyisi edelleen käyttökelpoisena tapana sijoitusten tekemiseksi.

Ensisijainen tavoite on kuitenkin saada aikaisemmin mainitulla TVL 16 §:ään ehdotetulla lakimuutoksella parannusta aikaan, mutta se saattaa pahimmassa tapauksessa tapahtua vasta ATA direktiivin voimaantulon jälkeen.