Säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa, ja tutkimusta on tuettu yli 4,2 miljardilla eurolla. Säätiöt ovat tutkimuksen turva yhteiskunnallisissa taitekohdissa.

WSOY on juuri vapauttamassa kirjakauppoihin tutkimusta, jossa on ensi kertaa selvitetty kotimaisten säätiöiden merkitystä tieteelle ja yliopistoille Suomessa itsenäisyyden ajalla 1917–2017. Taustalla on monivuotinen, kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke, jota on johtanut dosentti Allan Tiitta.

Tutkimuksen mukaan säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut sadassa vuodessa. Tuhannet suomalaiset ovat lahjoittamalla säätiöille olleet tutkimuksen tukijoukoissa ja siten varmistaneet tieteen läpimurtoja kaikkien yhteiseksi hyväksi. Säätiöt ovat jo yli sata vuotta voineet varmistaa, että ratkaisuja löydetään myös sellaisilla yhteiskunnan osa-alueilla, jotka eivät kuulu nopeasti vaihtuviin poliittisiin painopisteisiin.

Tutkimus luo kokonaiskuvan kotimaisten tiedettä ja korkeinta opetusta tukevien säätiöiden nivoutumisesta osaksi Suomen tiedepolitiikan yleistä kehitystä. Tarkastelun kohteena ovat säätiölaitoksen kehityksessä havaittavat yleiset piirteet, säätiöiden yhteistyön muotoutuminen ja niiden yhteiskunnallisen aseman muuttuminen.

Tiedesäätiöiden sadan vuoden taival paljastaa niin pysyviä, usein toistuvia kuin hitaasti muuttuvia piirteitä. Tutkimusta tukevien säätiöiden tasainen perustamisvauhti osoittaa, että niiden toimintamalli koetaan oikeaksi. Ihmiset haluavat edelleen tukea tiedettä, he perustavat uusia säätiöitä ja luovuttavat myös varojaan vanhojen säätiöiden hallintaan. Perustamis- ja lahjoittamismotiivit vaihtelevat, mutta niiden takana on aina halu edistää tärkeiksi katsottuja asioita, auttaa ihmisiä ja yhteiskuntaa sekä luoda edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle.

Tutkimuksen verkkosivut täydentyvät lähiaikoina osoitteessa tieteentukijoukot.fi. Somessa vilkas keskustelu löytyy #tieteentukijoukot.