Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut uusi normaali: noin puolet maailman varallisuudenhoitajien salkuista on vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä. Muutos on tapahtunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuutta omiin salkkuihinsa penänneet yleishyödylliset säätiöt saivat kotimaisilta varainhoitajilta vain vältteleviä vastauksia.

Kestävä varainkäyttö on aina ollut eräänlainen itsestäänselvyys säätiöissä, joiden rooli vastuullisina kansalaisina ja yhteisen hyvän edistäjinä on erityinen. Ikuisiksi perustetuissa säätiöissä kestävyys on luonteva toimintatapa kaikessa. Vastuullisen sijoittamisen tavoitteetkin ovat yksinkertaiset: riskienhallinta, tuotto ja eettiset valinnat. Onko vastuullinen sijoittaminen, ESG, sitten yksinkertaista säätiöille?

Vaikuttaa siltä, että suuri osa säätiöistä on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Kirjo on kuitenkin suuri: osalla säätiöistä vastuullisuuden kirjaukset sijoitusstrategiassa ovat minimitasolla, toiset ovat ulottaneet vastuullisuuden jo kaikkiin omaisuuslajeihin ja edistävät alankin kehittymistä omilla vaatimuksillaan palveluntarjoajille. Epävarmuutta parhaista toimintatavoista riittää vielä. Lisätieto aiheesta kiinnostaa säätiöitä, samoin käytännön esimerkit siitä, miten vastuullisuutta voisi viedä parhaiten eteenpäin.

Suurin pelko vastuullisessa sijoittamisessa liittyy siihen, että sijoitustuotot vähenisivät, mikä koituisi tuettavien kohteiden turmioksi. Toinen huolenaihe on löytää säätiölle vastuullisen sijoittamisen oikea panos–tuotto-suhde. Pieniä hallintokuluja arvostavat apurahasäätiöt ovat eri asemassa kuin suuret eläkevakuuttajat tai muut instituutiot, joilla on käytössään mittavat resurssit. Miten pieni säätiö voi seurata riittävällä ja rationaalisella tasolla sijoitustensa vastuullisuutta, jotta sillä on jokin positiivinen vaikutus ilman, että tästä säätiön yhdestä työvälineestä tulee pääasia sisältöön keskittymisen hinnalla?

”Säätiöiden sijoituspäätöksillä on merkitystä,
etenkin jos säätiökenttä yhdessä osoittaa
sijoitusvalinnoillaan vastuullisuuden suuntaan.”

Vastuullisesta sijoittamisesta tuoreen tietokirjan julkaisseet tutkijat Hanna Silvola ja Tiina Landau vakuuttavat, että järkevästi toteutettuna vastuullinen sijoittaminen tuottaa jopa yleistä markkinakehitystä paremmin ja tuo samalla tehokasta riskienhallintaa. Vaikka käytännön toteutus tuntuu haastavalta, siinä voi onnistua.

Asiantuntijat vinkkaavat esittämään salkunhoitajille muutaman ydinkysymyksen, joiden vastaukset antavat hyvät lähtökohdat palveluntarjoajien vertailulle. Onko käytössä ulkopuolista analyysiä? Kuka analyysiä tekee? Miten tieto saadaan omiin käsiin? Onko joku koordinoimassa vastuullisuustyötä? Pystyykö salkunhoitaja antamaan hyviä ja tarkkoja esimerkkejä? Mitä useampi säätiö lähtee haastamaan varainhoitajia, sitä parempia ja nopeampia tuloksia kaikki saavat.

Lohdullista on myös tieto, että oikeastaan ainoa väärä tapa lähestyä vastuullista sijoittamista on teeskentely, siis yrityksen – tai säätiön – viherpesun yrittäminen ilman oikeita tekoja. Sitä esiintyy nykyään onneksi vain vähän.

Kotimaisten yleishyödyllisten säätiöiden suorat omistukset Helsingin pörssissä ovat noin kolme prosenttia yhtiöiden arvosta, mikä yhteenlaskettuna on parhaina päivinä lähempänä kymmentä kuin viittä miljardia euroa. Säätiöiden sijoituspäätöksillä on siis merkitystä, etenkin jos säätiökenttä yhdessä osoittaa sijoitusvalinnoillaan vastuullisuuden suuntaan.

Vaikka säätiöt päättävät toiminnastaan itsenäisesti, ne vastaavat aina viime kädessä yhteiskunnalle. Yhteiseksi hyväksi toimivien säätiöiden sijoittamista ja muuta toimintaa ei voida ajatella toisistaan erillisinä.

Tärkeätä on liike: vaikka yhtä ainoata tietä ei olekaan, vastuullisuudessa täytyy mennä eteen päin.

Lue lisää

• www.finsif.fi
• www.finsif.fi/hallbar-allmannytta/
• www.unpri.org
• tracefi.com/#why
• en.unesco.org/creativity/sites/creativity/files/247785en.pdf

Neuvottelukunta järjesti 4.6.2019 säätiön vastuullisen sijoittamisen vertaispiirin.

Opas säätiön vastuullisesta sijoittamista tulossa 2020

Neuvottelukunnan jäsenten kiinnostus ja kyselyt vastuulliseen sijoittamiseen liittyen ovat jatkuvasti lisääntyneet, ja muutamien säätiöiden kuten Maj ja Tor Nesslingin säätiön ratkaisut ovat jo olleet esikuvana muille. Aiheesta on valtavasti tietoa, mutta säätiöiden näkökulmasta ei mitään koontia. Neuvottelukunnan hallitus on päättänyt julkaista alkuvuodesta 2020 tiiviin, vastuullisen sijoittamisen periaatteita säätiöille valottavan oppaan, jotta jäsenkunta saa yhteenvedon ja ajattelukehikon siitä, mikä vastuullisessa sijoittamisessa on säätiöiden kannalta keskeistä.

^{Kuva: Helsingin kaupunginmuseo}