Yli viisikymmentä apurahasäätiötä selvitti alueellisen elinvoiman reseptiä ruohonjuuritasolla, kun Säätiöt ja rahastot ry järjesti syyskokouksen ja -seminaarin OLVI-säätiön luona, Suomen ainoan yleisölle avoimen panimomuseon kupeessa. Iisalmessa ei etsitty yksittäisiä menestystarinoita, vaan ymmärrystä siitä, miksi elinvoima syntyy ja miksi se joillakin alueilla kestää. Samalla paljastui jotakin olennaista säätiöistä.
Seminaarin paneelissa pärjäämisen saloja avasivat Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen ja Einari Vidgrén Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén, kansanedustaja, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu Markku Siponen sekä OLVI-säätiön, Iisalmen naisten säätiön ja Ylä-Savon Teollisuus ry:n hallituksen jäsen, Inora Oy:n tuotantojohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Minna Aronen. Keskustelua moderoi uteliailla kysymyksillä säätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.
Iisalmessa on elinkeinojohtaja Terho Savolaisen mukaan paljon pitkäjänteistä omistajuutta. Myös kotiseutu-uskollisuutta löytyy. ”Halutaan tehdä asioita kotiseudun eteen”, tiivisti kansanedustaja Markku Siponen.
Ponsse Oyj:n Juha Vidgrén nosti esille yrittäjyyden sekä iisalmelaisen työteliäisyyden juuret: ”Menipä hyvin tai huonosti, puoli kuudelta on lähdettävä lypsylle.”
Vidgrénin mukaan investointeja tarvitaan, jotta syntyy työllisyyttä, jotta syntyy kasvua, jotta voi syntyä hyvinvointia. Työvoiman saatavuuteen jatkossa liittyy kuitenkin huoli, joka tiivistyy yhteen sanaan: yöpäivystys. Se siirtyy vuoden alusta Kuopioon asti.
Pitkällinen menestyksekäs yritystoiminta on luonut varallisuutta, jota vaurastuneet yrittäjät ovat halunneet lahjoittaa kotiseutunsa hyväksi. Se näkyy tämän päivän Iisalmessa eri-ikäisinä säätiöinä, jotka tekevät merkittävää työtä alueen elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin eteen.
Iisalmen naisten säätiö on perustettu vuonna 1897, OLVI-säätiö 1955, Einari Vidgrénin säätiö 2005, Säästöpankki Optian säätiö 2024. Aminoffien Sahat Oy:n menestys on synnyttänyt kaksi eri rahastoa. On Pekka Sirviön säätiö, Iisalmen Kauppiassäätiö ja Ylä-Savon säätiö. Ne tukevat opintoja, eri alojen osaamista, kulttuuria, liikuntaa, kaikenikäisiä iisalmelaisia.
Yhteistyö ja ristiinpölytys kaupungin, yritysten ja säätiöiden välillä on tiivistä. Kun ”kaikki tuntevat toisensa”, on helppo laittaa sähköpostia. Yhteistyöhön kuuluu vastavuoroisuuden ohella myös rehellisyys, asioita ei kaunistella.
Iisalmessa ei puhuttu hankkeista, piloteista tai nopeista voitoista; puhuttiin ajasta. Siitä, että elinvoima syntyy, kun joku pysyy paikalla, kuuntelee ja uskaltaa sitoutua silloinkin, kun tulokset eivät vielä näy.
Juuri tässä säätiöiden rooli erottuu. Yritykset, kunnat ja politiikka toimivat usein pakotetulla nopeudella, mutta säätiöillä on mahdollisuus olla alueellisen elinvoiman ajallinen selkäranka. Säätiöt voivat olla se tarvittava sarana, joka yhdistää sukupolvia, kannattelee epävarmuuden yli ja mahdollistaa muiden onnistumisen.
Säätiöiden tunnetusti pitkä aikahorisontti tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita ja tavoitella vaikuttavuutta kunnianhimoisesti.
OLVI-säätiön ja Iisalmen naisten säätiön hallituksissa vaikuttavan Minna Arosen mukaan säätiöissä mietitään tarkkaan, miten ne vaikuttavat päätöksillään ihmisten elämään, alueen kulttuuriin ja hyvinvointiin. Työn tulokset eivät realisoidu hetkessä eikä vaikutuksia mitata euroissa.
Säätiöitä kiinnostaa aidosti nuorten hyvinvointi ja tulevaisuus. Myös mielenterveys mainittiin keskustelussa useasti.
”OLVI-säätiö on ollut mukana niin kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamiseen liittyvissä hankkeessa kuin Nuoret maalle -projektissa”, Aronen kertoo. Säätiön 70-vuotisjuhlaa on vietetty tänä vuonna kuukausittaisilla lasten ja nuorten tapahtumilla. ”Ei haluttu pönötystapahtumaa.”
Miten se keskustelussa ymmärrettiin?
”Pitkäjänteinen läsnäolo, luottamus, aika.” [=Säätiöiden vahvuuksia!]
”Ihan hyvin meillä täällä menee, aiotaan pärjätä jatkossakin.”
”Yhteistyö, yrittäjät, ja kun yhdistetään tähän säätiöt, niin kyllä tästä hyvä tuloo.”
”Kukaan ei ruikuttanut!”
Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrénin vuonna 2005 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettavuutta sekä lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä etenkin nuorten keskuudessa.
Vuonna 1955 perustettu OLVI-säätiö jakaa vuosittain noin 2–3 miljoonaa euroa apurahoina, stipendeinä, avustuksina ja palkintoina. Sääntöjensä mukaan OLVI-säätiö avustaa lasten ja vanhusten hyväksi tapahtuvaa toimintaa, lahjakkaitten nuorten opintoja ja parantaa jatko-opintojen edellytyksiä. Lisäksi säätiö avustaa kotiseututyötä sekä tukee ja edistää luonnonvarojen käytön ja elintarviketalouden kehittämistä, mihin sisältyy oleellisena osana kala- ja maatalouden kehittäminen.
Pekka Sirviön säätiön tarkoituksena on edistää kannattavaa maa- ja metsätaloutta ammattina ja elämänmuotona Iisalmen alueella sekä vaalia Pekka Sirviön nimeä. Tätä varten säätiö myöntää maaseudun yrittäjille ja toimijoille tunnustuspalkintoja sekä pienimuotoista rahoitusta kehittämishankkeisiin.
Iisalmen kauppiassäätiö on vuonna 1920 perustettu säätiö, jonka tarkoituksena on tukea Iisalmessa toimivien yksityiskauppiaiden sekä heidän henkilökunnan ammattitaidon kohentamista. Stipendein voidaan tukea myös Iisalmelaisia kaupallisen alan opiskelijoita, joiden tarkoituksena on työllistyä kaupan palvelukseen. Stipendien saajina ovat pääasiallisesti nuoret.
Vuonna 1897 perustettu säätiö jakaa vuosittain stipendejä ja apurahoja iisalmelaisille naisille. Säätiö tukee kehityshankkeita, jotka vahvistavat iisalmelaisten naisten osaamista ja taitoja. Apurahoilla tuetaan kaikkia aloja: sekä perinteisiä käsityöaloja että uusia toimialoja. Apurahojen lisäksi säätiö jakaa vuosittain stipendejä iisalmelaisille koulunsa päättäneille ja tutkinnon suorittaneille naisille.
Kauppaneuvos A. E. Aminoffin rahasto on ns. kunnallinen lahjoitusrahasto, jonka tarkoituksena on tukea taloudellisesti Iisalmessa peruskoulun käyneiden opiskelijoiden jatko-opintoja. Rahasto myös palkitsee Iisalmen kulttuuri- ja liikuntaelämään merkittävästi vaikuttaneita iisalmelaisia henkilöitä ja/tai yhteisöjä. Lisäksi rahasto huolehtii sen huostaan annettujen taide-esineitten näytteillepanosta ja edistää Iisalmen alueellista kehitystä.
Konsuli H. J. Aminoffin rahasto Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston alla toimiva nimikkorahasto, joka tukee Pohjois-Savon, erityisesti Ylä- Savon, henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä. Rahastosta on tuettu esimerkiksi taiteilijoita ja kulttuuritapahtumien järjestämistä.
Säästöpankki Optian säätiö on vuonna 2024 perustettu yhteiskunnallinen säätiö, joka omistaa Säästöpankki Optian ja jatkaa Säästöpankkiaatteen perintöä. Säätiön tarkoituksena on tukea taloudellista kasvatusta, koulutusta, kulttuuria, demokratiaa, tiedettä ja alueellista kehitystä sen toiminta-alueella Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Ylä-Savon säätiön tarkoituksena on Ylä-Savon alueella olevien yksityisten ja yhteisöjen henkisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten pyrintöjen tukeminen. Säätiö jakaa apurahoja ja palkintoja, tukee Ylä-Savon talousalueen taloudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten olojen parantamiseen tähtäävää tutkimus-, opiskelu- ja valistustoimintaa sekä tekee aloitteita Ylä-Savon alueen taloudellisten ja muiden tärkeiksi katsomiensa hankkeiden käynnistämiseksi ja tukee niiden toteuttamista.
.
Kuva: Olvi-säätiön perustajat E.W. ja Hedwig Åberg. Säätiön peruspääomaksi E. W. Åberg luovutti enemmistön omistuksessaan olleesta Olvin osakekannasta. Olvi-säätiö.
Maailmassa sekoittuvat nyt arvot, intressit ja diilit. Demokratia, markkinatalous ja turvallisuus törmäävät toisiinsa yhä useammin, kun globaalin talouden pirstoutuminen ja planeetan kantokyvyn heikkeneminen uhkaavat kaikkien hyvinvointia. Säätiöiden työ tekee näkyväksi sen, miten yhteiskunnallista vastuuta voidaan kantaa yli sukupolvien.
Kun Axel Kaaro haki töihin suomalaisten säätiöiden ensimmäiseksi yhteiseksi data-analyytikoksi, hän tiesi säätiöistä kaksi asiaa: ne rahoittavat vaihto-opiskelijoiden matkoja Kanadaan (omakohtainen kokemus), ja säätiödatan pohjalta voi tehdä gradun (kaverin kokemus).
Suomalaiset säätiöt tukivat viime vuonna tiedettä, taidetta ja kansalaisten toimintaa yhteensä 594 miljoonalla eurolla. Tuki kasvoi edellisvuodesta 56 miljoonalla eurolla. Kun julkista rahoitusta leikataan kulttuurilta ja järjestöiltä, yksityiset säätiöt kantavat yhä suurempaa vastuuta.
Miltä näyttää arki, jossa pienen säätiön suurin voitto on tapaaminen entisen apurahansaajan kanssa, ja toisen merkittävin teko on miljoonaluokan panostus Euroopan avaruusteknologiaan?