Ei sulle-mulle vaan meille kaikille yhteiseksi hyväksi

Artikkelit
|
15.12.2022
Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöt ja rahastot ry

Tieteen- ja taiteentekijät edustavat kirjaimellisesti inhmillistä pääomaa, jonka tukeminen hyödyttää kaikkia. Jos haluamme saada Suomen lahjakkaimmat nuoret tutkijoiksi ja luoville aloille, heille on taattava houkutteleva urapolku ja vaihtoehtoisia, kiinnostavia rahoitusmuotoja. 

Se nedan på svenska

Ongelma 1:Ratkaisu:
Kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat lisää rahaa ja rahoituksen lähteitä koronan ja veikkausvoittovarojen hiipumisen jälkeisessä kurimuksessa.Yksityishenkilöiden lahjoitukset taiteen ja kulttuurin hyväksi yleishyödyllisille yhteisöille muutetaan pysyvästi verovähennyskelpoisiksi. Muissa sivistysmaissa tämä on käytäntö, ja Suomessakin ihmiset saavat vähentää vastaavat lahjoituksensa yliopistoille. Miksei sitten kulttuurille?

Oman elämänsä sivustakatsominen on ihmiselle tuhoisaa. Osallistuminen itselle mielekkääseen tekemiseen, tulevaisuuden urapolkujen moninaisuus ja osallisuus monipuolisesta kulttuurielämästä tekevät elämästä elämisen arvoisen. Nämä tekijät takaavat myös hyvinvoivan demokratian, jossa kansalaiset luottavat tulevaisuuteen. Tätä kaikkea yleishyödylliset säätiöt rahoittavat yli puolella miljardilla eurolla vuosittain, julkista rahoitusta täydentäen ja tilkiten. 

Tutkijat, taiteilijat ja kansalaistoiminta tarvitsevat tukea julkisen rahoituksen leikkauspaineiden alla. Valtion varojen ei ennusteta kasvavan tulevaisuudessa vaan päinvastoin. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla olisi varaa ja mahdollisuuksia lahjoittaa, sillä ihmiset haluavat rakentaa tulevaisuutta myös henkilökohtaisin valinnoin. Siihen pitää kannustaa tekemällä lahjoittamisesta yleishyödyllisiin kulttuuritarkoituksiin verovähennyskelpoista myös yksityishenkilöille eikä vain yrityksille. 1980-luvulle saakka näin oli, miksei nyt?

Monissa maissa on onnistuttu kasvattamaan yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksia yhteiseksi hyväksi verokannusteilla. Tutkimusten mukaan lahjoitukset kasvavat verovähennyksen ansiosta merkittävästi, jopa kymmeniä prosentteja. Perustelut eivät ole olleet pelkästään tai edes pääasiassa fiskaalisia. Kansalaiset haluavat omalla tekemisellään edistää yhteistä hyvää – koska se on arvo sinänsä.

Ongelma 2:Ratkaisu:
Niukka toimeentulo ja epävarma asema eivät innosta nuoria lahjakkuuksia tutkijan uralle ja luoville aloille.Verovapaan apurahan nosto 30 000 euroon parantaisi tutkijan ja taiteilijan asemaa. Rajan nosto kannustaisi säätiöitä myöntämään suurempia tukia, mikä parantaisi varsinkin nuorten urapolkuja. Nostolla ei olisi fiskaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen.

Parhaan tuoton yhteisille varoillemme saisimme investoimalla inhimilliseen pääomaan, jota tieteen- ja taiteentekijät kirjaimellisesti edustavat. Näille lahjakkuuksille myönnetty tuki hyödyttää kaikkia.

Jos haluamme saada Suomen lahjakkaimmat nuoret luoville aloille, heille on taattava houkutteleva urapolku ja vaihtoehtoisia, kiinnostavia rahoitusmuotoja. Riittävän suuri, joustavasti käytettävä apuraha on oiva kannustin tutkijan ja taiteilijan uralle.

Säätiörahoitus on tärkeä vapaan tieteen ja taiteen tukimuoto. Yksityinen rahoitus takaa vaihtoehtoisuuden: tänään oudoilta tuntuvat tutkimussuunnitelmat tai oudoksuttavat taideteokset voivat olla huomisen pelastajia ja tajunnan räjäyttäjiä. Säätiöiden apurahat ulottuvat marginaaleihin ja ottavat riskejä. Tutkijoille ja taiteilijoille on tärkeintä, että rahoitusta on saatavana riittävästi, oikeaan aikaan ja omasta vapaudesta tinkimättä.

Valtion vuotuisen verovapaan taiteilija-apurahan määrä on jäänyt jälkeen, ja se pitäisi nostaa 30 000 euroksi nykyisestä alle 25 000 eurosta kannustamaan tutkijanuralle, luoville aloille ja ideoimaan uutta koko Suomen hyödyksi. Verovapaan apurahan yhteys valtion taiteilija-apurahaan kannattaa purkaa. Näin säätiöillä olisi halutessaan mahdollisuus myöntää suurempia apurahoja ilman, että valtion tarvitsisi lisätä omia kustannuksiaan.

Mitä Suomi tarvitsee

  • Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitus on jäänyt jälkeen muista vertailumaista. Sen rahoitus on nostettava 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
  • Kulttuuri- ja taidealojen rahoitusta ja rahoituslähteitä on liian vähän, vaikka luovat alat ovat merkittävä hyvinvoinnin lähde. Siksi tarvitsemme paitsi kulttuuribudjetin prosenttiin myös yksityishenkilöille verovähennysoikeuden kulttuuria tukevista yleishyödyllisistä lahjoituksista.
  • Suomi tarvitsee lisää osaajia ja lahjakkuuksia tutkijanuralle. Verovapaan apurahan rajan nosto 30 000 euroon parantaisi tutkijan ja taiteilijan asemaa sekä houkuttelisi osaajia monenlaisille urapoluille.

Lue lisää

.

Inte endast för dig och mig, utan för det allmänna bästa

Vetenskaps- och konstarbetare representerar bokstavligen mänskligt kapital, vars stöd gynnar alla. Om vi ​​vill få Finlands mest begåvade ungdomar att bli forskare och söka sig till kreativa branscher, måste de garanteras en attraktiv karriärväg och alternativa intressanta finansieringsformer.

Problem 1:Lösning:
Kultur och kreativa branscher behöver mer pengar och finansieringskällor efter coronatiden och i och med att Veikkaus utdelade penningspelsintäkter avsevärt minskat.Donationer från privatpersoner till förmån för konst och kultur till allmännyttiga organisationer görs permanent avdragsgilla. Detta är praxis i andra civiliserade länder, och även i Finland får man dra av sina respektive donationer till universitet. Varför inte för kulturen?

Att se på sitt eget liv från sidan är destruktivt för en person. Att delta i något meningsfullt för en själv, mångfalden av framtida karriärvägar och att vara med om i ett mångsidigt kulturliv gör livet värt att leva. Dessa faktorer garanterar också en välmående demokrati där medborgarna har förtroende för framtiden. Allmännyttiga stiftelser finansierar allt detta med mer än en halv miljard euro årligen och kompletterar offentliga medel på det sättet.

Forskare, konstnärer och medborgarverksamhet behöver stöd under trycket av nedskärningar i offentliga anslag. Statliga medel förutspås inte växa i framtiden, snarare tvärtom. Finländare som blivit mer förmögna har medel och möjligheter att donera, eftersom människor vill bygga framtiden även via personliga val. Detta bör uppmuntras genom att göra donationer till allmännyttiga kulturändamål avdragsgilla även för privatpersoner och inte endast för företag. Så var fallet fram till 1980-talet, varför inte nu?

I många länder har man lyckats öka donationerna från företag och individer för det gemensamma bästa genom skatteincitament. Enligt undersökningar kommer donationerna tack vare skatteavdrag att öka rejält, t.o.m. med tiotals procent. Motiveringarna har inte varit enbart eller ens huvudsakligen skattemässiga. Medborgarna vill bidra till det allmänna bästa genom sina egna handlingar eftersom det är ett värde i sig.

Problemn 2:Lösning:
Knappa inkomster och osäker status inspirerar inte unga talanger att göra karriär inom forskning och kreativa branscher.Att höja det skattefria understödet till 30 000 euro skulle förbättra forskarens och konstnärens ställning. Att höja gränsen skulle uppmuntra stiftelser att bevilja större understöd, vilket skulle förbättra framför allt ungdomars karriärvägar. Höjningen skulle inte ha skattemässiga effekter på de offentliga finanserna.

Den bästa avkastningen på våra gemensamma medel får vi genom att investera i mänskligt kapital, vilket vetenskaps- och konstarbetare bokstavligen representerar. Stöd för dessa talanger gynnar alla.

Om vi ​​vill uppmuntra Finlands mest begåvade ungdomar att söka sig till kreativa branscher, måste de garanteras en attraktiv karriärväg och alternativa, intressanta finansieringsformer. Ett tillräckligt stort anslag som kan användas flexibelt är ett stort incitament för en karriär som forskare eller konstnär.

Stiftelsefinansiering är en viktig stödform till liberal vetenskap och konst. Privat finansiering garanterar alternativ: konstiga forskningsplaner eller udda konstverk idag kan bli morgondagens räddare och tankeväckare. Bidrag från stiftelser når marginalen och tar risker. Det viktigaste för forskare och konstnärer är att det finns tillräckligt med medel vid rätt tidpunkt utan att man behöver kompromissa med den egna friheten.

Beloppet på statens årliga skattefria konstnärsbidraget har hamnat på efterkälken. Det bör höjas till 30 000 euro från nuvarande under 25 000 euro för att det ska uppmuntra till forskarkarriärer, kreativa branscher och att skapa nya idéer som gynnar hela Finland. Det lönar sig att koppla bort det skattefria bidraget från det statliga konstnärsbidraget. Då skulle stiftelserna ha möjlighet att bevilja större understöd om de så önskar, utan att staten behöver öka sina egna kostnader.

Vad Finland behöver

  • Finansieringen av forsknings- och innovationsverksamhet har släpat efter andra jämförelseländer. Finansieringen måste ökas till 4 procent av bruttonationalprodukten.
  • Det finns för lite finansiering och för få finansieringskällor för kultur- och konstbranschen, även om de kreativa branscherna är en betydande källa till välbefinnande. Därför behöver vi förutom att höja kulturbudgetens andel till en procent även skatteavdragsrätt för privatpersoner för allmännyttiga donationer som stödjer kultur.
  • Finland behöver fler experter och talanger till forskning. Att höja gränsen för skattefria understöd till 30 000 euro skulle förbättra forskares och konstnärers ställning och locka begåvade personer till mångsidiga karriärvägar.

Se även Stiftelsernas stöd till forskare och konstnärer ska tryggas

Läs mer

.

Kuva / bild: Historiska recept, Svenska litteratursällskapet i Finland / Katja Hagelstam

Lisää artikkeleita >