Säätiöt ovat jokaisen toimintaa
Säätiöillä on valtava merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.
Mihin säätiöiden rahat oikein menevät?
Suomalaiset yksityiset säätiöt tukevat tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa yli puolella miljardilla eurolla joka vuosi.
Minne raha aivan konkreettisesti päätyy? Testaa kuinka monta jutun esimerkeistä tunnet.
Hajukoirat tunnistavat sairauksia nakkipalkalla
Kunnon nuuhkaisu voi auttaa pääsemään taudin jäljille nopeammin ja tehokkaammin kuin laboratoriokoe. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut tutkimusta, jossa selvitettiin hajukoirien kouluttamista Covid-19–näytteiden tunnistamisessa, syöpänäytteiden haistelua ovat tukeneet Svenska kulturfonden ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto – erinomaisin tuloksin.
Hajukoirista voi löytyä apu tulevaisuudessa myös muiden sairauksien löytämiseen.
Pääkuva: Hopo haistelemassa näytteitä. Wise nose – Suomen hajuerottelu ry
Seurasaaren juhannusvalkeat
Liekkien rätinä kesäyössä, keskikesän taianomainen rauhan tunnelma ruuhka-Suomen ytimessä, Helsingin Seurasaaressa.
Seurasaarisäätiö on ylläpitänyt suomalaista kulttuuriperintöä ja tehnyt ikiaikaisia kansantapoja eläviksi vuodesta 1956. Säätiö on rahoittanut maailmansotien jälkeen tuhansia ihmisiä tavoittaneita tapahtumia vuosittain. Tunnetuin elämys ovat Seurasaaren juhannusvalkeat, ainutlaatuinen tapa välittää menneiden sukupolvien kunnioitusta ja arvoja.
Seurasaaren hiipuva kokko juhannusaamun sarastaessa 1976. Kuva: Olavi Ahonen, Helsingin Kaupunginmuseon kuvakokoelmat
Venäjän turvallisuuspolitiikan professuuri
Venäjän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syvällinen tuntemus on avainasemassa koko Euroopan turvallisuuskehityksen kannalta. Katri Pynnöniemi on toiminut vuodesta 2017 Suomen ensimmäisenä Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessorina.
Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen, pysyvä virka rahoitetaan kokonaan lahjoitusvaroin. Sen mahdollistivat Mannerheim-säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö.
Oki Räisänen, Päivän piirtoja, Helsingin Sanomat 24.10.1933. Päivälehden arkisto
Schjerfbeckin arvoteos jää Suomeen, huipputason nykytaidetta Rovaniemelle
Lauri ja Lasse Reitzin säätiö hankki kokoelmiinsa Helene Schjerfbeckin (1862–1946) Sininauhaisen tytön (1934) 1,7 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Teos on esillä säätiön museossa Töölössä, jonne yleisö pääsee maksutta.
Säätiöt ylläpitävät monia merkittäviä museoita ja taidekokoelmia. Näihin kuuluvat esimerkiksi Amos Rex, Mannerheim-museo, Sibelius-museo, Saastamoisen säätiön taidekokoelma EMMAssa sekä Wihurin rahaston kokoelma Rovaniemen taidemuseossa, jonne rahasto osti vastikään 48 teosta lisää suomalaista huipputason nykytaidetta.
Yksityiskohta Scherfbeckin teoksesta Sininauhainen tyttö. Lauri ja Lasse Reitzin säätiö. Valokuva: Katja Hagelstam
Kakka pois Itämerestä
Veneilijöillä on houkutus laskea käymäläjätettä mereen erityisesti varhain keväällä ja myöhään syksyllä, jolloin imutyhjennysasemat ovat pääsääntöisesti kiinni.
Pidä saaristo siistinä ry hankki Espoon ja Helsingin rajalle uuden kelluvan imutyhjennysaseman, joka palvelee veneilijöitä nyt ympäri vuoden. Weisell-säätiö mahdollisti yli 40 000 euroa maksavan aseman rakentamisen.
Sinilevää. Kuva: Canva
Katso myös
Kerromme säätiöiden työstä yhteiseksi hyväksi myös Twitterissä ja Instagramissa.
