Tarvitsemme unelmia tänään ehkä vielä enemmän kuin eilen. Apurahasäätiöissä hakijan unelma arvioidaan, ja maailmaa parantavalle uskottavalle unelmalle annetaan rahaa. Säätiöt tuottavat ratkaisuja ja uutta ajattelua, jotka tukevat yhteisömme moniarvoisuutta.

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä. Aku Ankan puhuvan koiran sanat ovat jälleen ajankohtaiset: todennäköisesti jokainen maailman ihminen on viime päivinä joutunut ennen kokemattoman kriisin – koronaviruksen vaikutusten – koskettamaksi. 

Ennustamisen vaikeudesta huolimatta on aika suunnata katseet jo parempaan tulevaisuuteen, ja miettiä kriisin kielteisten vaikutusten vähentämistä.

Jokainen osallistuu yhteiskunnan jälleenrakentamiseen omista lähtökohdistaan. Apurahasäätiöiden mahdollisuudet toimia ja reagoida vallitseviin olosuhteisiin ovat varmasti paremmat kuin monella. Kukaan tai mikään ei kuitenkaan jää maailmanlaajuisten kriisien ulkopuolelle, eivät myöskään säätiöt, joiden tulot ja varat sulavat talouden romahtaessa samaa vauhtia kuin kaikkien muidenkin.

Tuntemamme toimintaympäristöt ja -tavat ovat jo muuttuneet lopullisesti. Nyt on kiinni meistä itsestämme, meistä kaikista, miten päätämme johtaa muutosta, sen suuntaa ja vaikutuksia.

”Säätiörahoituksella on aivan oma paikkansa tietynlaisen toisin katsomisen ja katvealueiden tukemisessa.”

Tarvitsemme unelmia tänään ehkä vielä enemmän kuin eilen. Apurahasäätiöissä hakijan unelma arvioidaan, ja maailmaa parantavalle uskottavalle unelmalle annetaan rahaa. Yksi säätiöiden hienoimmista piirteistä onkin se, että ne tuottavat ratkaisuja ja uutta ajattelua. Säätiörahoituksella ruokitaan ajankohtaisten ideoiden ituja ja pölytetään marginaaleista esiin vaihtoehtoisuutta. Säätiöt tukevat yhteisömme moniarvoisuutta.

Säätiöt voivat omien tarkoituspykäliensä rajoissa huolehtia valtavirran ohella myös syrjemmälle jäävistä aloista ja hankkeista. Säätiötkään eivät kuitenkaan voi vain paikata julkisen rahan aukkoja tai tukea vain sitä, mitä muut eivät. Niinpä: mitä monilukuisemmat säätiöt moninaisine säädekirjoineen, sitä monipuolisempi on yhteisömme.

Yhteistyö, päättäväisyys ja tulevaisuuteen kurkottaminen ovat parhaat nimittäjät kestävälle kansalaistoiminnan, tieteen, taiteen ja kulttuurin tukemiselle tekijästä tai tukijasta riippumatta. Me jaksamme tämän päivän, kun tiedämme, ettemme ole yksin. 

Yhdeksän faktaa säätiöistä ja rahastoista

1. Säätiöt toimivat pitkäjänteisesti yhteiseksi hyväksi, ei minkään tahon omaksi eduksi. Säätiöiden varat perustuvat hyödyllisiin tarkoituksiin tehdyille lahjoituksille. Säätiöt ovat ”ikuisia” eli ne takaavat paremman tulevaisuuden myös uusille sukupolville. Suomessakin vanhimmat edelleen toimivat rahastot perustettiin jo 1700-luvulla.
2. Säätiöt rakentavat hyvinvointiyhteiskuntaa vaikeinakin aikoina, koska ne voivat toimia vastasyklisesti. Suoranaisen taloudellisen tuen lisäksi säätiöiden toiminnan aineeton lisäarvo on niiden tieteen- ja taiteentekijöille sekä kansalaistoimijoille osoittama arvostus puhtaan rahan ohella. Mm. kaikki Suomen nobelistitovat alun perin kotimaisten säätiöiden tukemia. Suomessa ei ole yhtään merkittävää tieteen tai taiteen tekijää tai tapahtumaa, jota säätiöt eivät olisi tukeneet. 
3. Suomen tärkeimmät apurahasäätiöt tukevat tiedettä, taidetta, sosiaalisia tarkoituksia ja kansalaistoimintaa yli puolella miljardilla eurolla vuosittain sekä epäsuorasti asiantuntijaresursoinnissa. Lisäksi sadat muut säätiöt tekevät tärkeätä työtä omilla aloillaan urheilusta vanhustenhoitoon ja paikalliskulttuurin tukemisesta maanpuolustukseen.
4. Yhteiskunnan turvallisuutta lisää se, että saa vaikuttaa omaan elämäänsä ja kokee olevansa osa yhteisöä. Juuri tätä säätiöt tukevat ja osallistavat kansalaisia. Säätiössä mikään komitea ei pääse käyttämään urheilua vihaavan Täti Sinisen lahjoitusta hiihdon hyödyksi tai modernismia inhonneen Setä Ruskean rahoja nykytaiteeseen.
5. Säätiöt ovat hyviä omistajia, jotka luovat vakautta kotimaisille yrityksille ja Suomelle. Säätiöt tasapainottavat markkinoita pitkäjänteisellä sijoittamisellaan. Säätiöt hoitavat niille uskottua lahjoitusvarallisuutta vastuullisesti ja kestävien varainhoidon periaatteiden mukaisesti.
6. Yleishyödyllisille yhteisöille on kaikissa sivistysvaltioissa säädetty erityisasema niiden merkittävän työn vuoksi. Periaatteeseen on syynsä: kolmannen sektorin toiminta lisää yhteiskunnan hyvinvointia enemmän kuin menetetyistä verotuloista aiheutuu haittaa. Siinä missä yksityinen sijoittaja kartuttaa esimerkiksi osinkotuloillaan vain omaa varallisuuttaan, säätiöt käyttävät tuottonsa suoraan yhteiskunnan hyväksi. Raha, joka jää keräämättä veroina, palaa moninkertaisena takaisin – säätiöiden helpotettu veroasema siis tasaa tuloeroja.
7. Säätiöt ovat hyvä väline kannustaa kansalaisia lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi. Ihmiset haluavat rakentaa tulevaisuutta myös henkilökohtaisin valinnoin, ei vain maksamalla veroja. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla olisi varaa lahjoittaa, mutta siihen pitää kannustaa tekemällä lahjoittamisesta verovapaata myös yksityishenkilöille eikä vain yrityksille (kuten nyt). Suomi on Euroopan ainoita maita, joissa yksityisten kansalaisten tekemät lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoituksiin eivät ole verovähennyskelpoisia.
8. Säätiöt ovat tehokkaita. Niillä on pienet hallintokulut ja ne ovat joustavia ja nopeita päätöksenteossaan. Säätiöissä toimii asiantuntijoina ja luottamustehtävissä tuhansia vapaaehtoisia akateemikoista eturivin taiteilijoihin, jotka antavat tieteen ja kulttuurin hyväksi aikaansa siinä missä rahalliset lahjoittajat varojaan. 
9. Suomessa on maailman uudenaikaisin säätiölaki (1.12.2015), joka varmistaa säätiöiden toimivan täysin avoimesti ja läpinäkyvästi. Säätiöitä valvoo Patentti- ja rekisterihallitus, joka rahoittaa säätiövalvonnan keräämällä säätiöiltä niiden tasearvoon porrastettua valvontamaksua.

Millaisia säätiöt ovat Suomessa?

• Suomessa on noin 2 700 säätiötä. Yhdellä säätiöllä voi lisäksi olla omia lahjoitus- tai nimikkorahastoja.
• Yleishyödylliset säätiöt jaetaan Suomessa apurahasäätiöihin (kutsutaan myös pääomasäätiöiksi) ja toiminnallisiin säätiöihin. Ensimmäiset perustuvat lahjoitusvarallisuuteen ja myöntävät hakemuksesta apurahoja oman tarkoituksensa mukaisesti lastenkulttuurin tukemisesta työväenliikkeen perinnekeruisiin ja syöpätutkimuksesta inarinsaamen pelastamiseen. Jälkimmäiset ylläpitävät esimerkiksi vanhain- ja lastenkoteja, sairaaloita, kulttuuri-instituutioita ja muita laitoksia. 
• Säätiöt ja rahastot ry:n 205 jäsentä tuki yleishyödyllisiä tarkoituksia kuten tiedettä, taidetta, kulttuuria ja kansalaistoimintaa puolella miljardilla eurolla vuonna 2018.

Kuva: Shutterstock