Yksityiset apurahasäätiöt tukivat Suomessa vuonna 2017 yli puolella miljardilla eurolla tiedettä, taidetta, kulttuuria ja lukemattomia muita yhteiskunnallisia kohteita. Niiden rahoituksella tehdään kotiseututyötä, puhdistetaan Itämerta, tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista, opetetaan koodaamista ja parannetaan syöpiä.

Tarvitsemme yleishyödyllisiä yhteisöjä, koska markkinat eivät ratkaise kaikkea. Antiikin ajoista alkaen säätiömuoto on ollut väline yhteisen hyvän tekemiseksi. Säätiön tehtävä on toteuttaa yleishyödyllistä tarkoitustaan, ei tehdä voittoa.
Säätiöiden varat perustuvat lahjoituksille, joita hoidetaan yhteiseksi hyväksi, ei minkään tahon omaksi eduksi. Apurahasäätiöt toimivat kustannustehokkaasti, ja niiden hallintokulut ovat hyvin pienet.

Säätiöt hyödyttävät kansantaloutta suoraan myös sijoitustensa kautta. Ne ovat taitavia, pitkäjänteisiä sijoittajia ja kotimaisten yritysten ankkuriomistajia, jotka luovat vakautta Suomelle.

Yleishyödyllisille yhteisöille on kaikissa sivistysvaltioissa säädetty erityisasema niiden merkittävän työn vuoksi. Periaatteeseen on syynsä. Kolmannen sektorin toiminta lisää yhteiskunnan hyvinvointia enemmän kuin menetetyistä verotuloista aiheutuu haittaa. Siksi yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta pitää kehittää dynaamisesti ja parempi tulevaisuus mielessä siintäen.

Kaikki saatavilla olevat pääomat kannattaisi valjastaa Suomen kasvun ja hyvinvoinnin rakentamiseen. Nykyinen verotuskäytäntö on kuitenkin vaikeuttanut yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin. Säätiöiden sijoitukset kasvuyrityksiin voisivat olla jopa satoja miljoonia euroja, jos pääomarahastosijoituksia käsiteltäisiin verotuksessa kuten muita sijoituksia. Tämä noudattaisi Euroopassa vallitsevaa oikeustilaa ja verosääntelyä. Suomen verotulot eivät vähenisi euroakaan. Eikö toteuteta tämä jo?

Säätiöiden sijoitustulot ovat verovapaita kaikissa Suomelle vertailukelpoisissa maissa. Kun yksityinen sijoittaja maksaa osingoistaan veron ja kartuttaa vain omaa varallisuuttaan, yleishyödylliset verovapaiden osinkojen saajat käyttävät tuottonsa yhteiskunnan hyväksi. Raha, joka jää keräämättä veroina, palaa moninkertaisena takaisin – säätiöiden verovapaus siis tasaa tuloeroja.

”Yleishyödyllisille yhteisöille on kaikissa sivistysvaltioissa
säädetty erityisasema niiden merkittävän työn vuoksi.”

Joissakin maissa on käytössä osinkojen lähdevero. Se merkitsee yleishyödyllisille yhteisöille byrokratiaa, ei veroja: vaikka lähdevero perittäisiin, yhteisö saa sen takaisin osoitettuaan yleishyödyllisen asemansa. Esimerkiksi Saksassa on 15 prosentin lähdevero, joka siis maksetaan säätiöille täysimääräisesti takaisin.

Tutkimusten mukaan varallisuuden kertyminen herättää halun auttaa niitä, jotka ovat heikommassa asemassa. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla on varaa lahjoittaa, mutta siihen pitää kannustaa. On annettava verovähennysoikeus myös yksityishenkilöiden yleishyödyllisille lahjoituksille. Muista maista tiedetään, että tämä lisää lahjoituksia moninkertaisesti.

Osaaminen on Suomen menestysvaltti. Paras keino sen vahvistamiseksi on yksityisen ja julkisen rahan yhteistyö tulevaisuudessakin. Menestyksekkäät mallit, kuten yliopistojen ja Kansallisgallerian pääomittaminen, näyttävät oikeata suuntaa. Supercellin ja Koneen omistajien esimerkit osoittavat, että vain taivas on rajana, kun hyvä tahto ja raha yhdistetään kaikkien hyväksi.

Jokainen maa määrittelee itse, mitä sen verotus sisältää. Määritteleminen edellyttää arvovalintoja. Suomessa on yli 180 erilaista verotukea. Onko yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen kiristäminen se säädös, joka kipeimmin edellyttää muutoksia? Muualla Euroopassa suunta on päinvastainen.

Valtion talouden tasapainottamiseen yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen kiristämisellä on vain kielteisiä vaikutuksia. Verotus ei vahingoita säätiöitä, vaan niiden tuen kohteita – meitä kaikkia. Suomi on kansainvälisissä yleishyödyllisyysvertailuissa kärjessä, mutta veroaseman heikennyksen jälkeen putoaisimme heikkojen demokratioiden joukkoon.

Säätiöt ovat voima, joka sitoutuu ihmisyyden korkeimpiin arvoihin. Säätiöiden veroasema on arvokysymys. Jos säätiöiden asemaa heikennetään, viedään kaikilta – silloin Suomi valitsee uudet arvot. Ne eivät ole sivistysarvoja.

Julkaistu alun perin Kauppalehdessä 11.2.2019.

Lue lisää

Säätiöiden tuki tieteelle ja taiteelle hyödyttää kaikkia: kolme yleishyödyllistä tavoitetta hallitusohjelmaan 

SRNK:n hallitusohjelmatavoitteet 2019
Delegationens målsättningar för regeringsprogrammet 2019

Lataa tiivis esitys säätiöiden merkityksestä ja veroasemasta
Ladda ner presentationen om stiftelsernas betydelse och beskattning

Lataa esite ”Puolella miljardilla tulevaisuutta” säätiöiden merkityksestä
Ladda ner broschyren ”Framtid för en halv miljard” om stiftelsernas betydelse

_{Kuvitus: Mari Suhonen}