Säätiöt rahoittivat Suomessa viime vuonna tiedettä 295 miljoonalla eurolla, taidetta 85 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 158 miljoonalla eurolla. Tieteen tuki pysyi ennallaan, mutta taide sai 9 miljoonaa ja kansalaistoiminta 14 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Itsenäisyyden alusta laskettuna yksityiset säätiöt ovat rahoittaneet tiedettä ja tutkimusta noin kuudella miljardilla eurolla.

Se nedan på svenska

Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan yli 200 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2023. Selvityksen mukaan säätiöt tuovat vakautta ja vaihtoehtoja niin tieteen kuin taiteen tekijöille. Ne rahoittavat myös merkittävällä tavalla tavallisten ihmisten harrastamista ja tuovat elinvoimaa kaikkialle Suomeen. Monille aloille ja ammattilaisille säätiötuki on ratkaisevaa. 

Tiede sai säätiötuesta 55 %, taide 16 % ja muu yhteiskunnan kehittäminen 29 %. Säätiöt tukivat monenlaista kansalaistoimintaa kuten vapaaehtoista meripelastustyötä, lasten liikuntaa ja lukuisia yhdistyksiä. Lisäksi säätiöt ylläpitivät tutkimuslaitoksia, arkistoja ja museoita.

– Säätiöiden tuki mahdollistaa monia asioita, joihin julkinen raha ei yksin riitä. Tällaisena aikana kun kulttuurilta ja järjestöiltä leikataan, on myös lohdullista, että säätiöt pystyvät kantamaan vastuuta. Säätiöt rahoittavat ja toteuttavat paljon hankkeita yhdessä, mm. yliopistojen, taidelaitosten, koulujen ja kuntien kanssa, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu kertoo.

Lääketieteen tutkimukselle säätiörahoitus on elinehto

Vuonna 2023 ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, 90 miljoonaa euroa, mikä on kolmannes alan tutkimusmenoista korkeakouluissa. Kotimaiset säätiöt ovat nousseet lääketieteen suurimmaksi tutkimusrahoittajaksi Suomessa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut. 

Toiseksi eniten saivat yhteiskunta- ja taloustieteet, 57 miljoonaa euroa. Humanistisia tieteitä säätiöt tukivat 44 miljoonalla eurolla. Yksityisellä säätiörahoituksella on humanistiselle tutkimukselle suuri merkitys: tuen osuus on neljännes alan kaikista tutkimusmenoista Suomessa. 

Taiteessa eniten tukea sai musiikki, visuaalisissa taiteissa säätiörahoituksen merkitys on suurin

Taide sai säätiöiltä 85 miljoona euroa. Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosi vuodelta merkittävästi. 

Taiteenlajeista eniten tukea sai musiikki, yli 18 miljoonaa euroa. Toisella sijalla oli kirjallisuus 17 miljoonalla eurolla. Myös visuaalisten taiteiden yli 16 miljoonaa euroa ja esittävien taiteiden 16 miljoonaa euroa ovat aloilleen ratkaisevia. Säätiöt kartuttavat lisäksi taidekokoelmia, ylläpitävät luovien alojen residenssejä sekä toteuttavat taidehankkeita. 

Säätiöt lisäävät hyvinvointia ruohonjuuritasolla

Säätiöt tukevat monenlaista ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, yhteensä 158 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu moniin pieniin puroihin. Säätiötuella on rakennettu niin skeittiramppeja kirkonkylälle, kunnostettu kesäteatterialueita kuin jaettu Tsemppi-stipendejä toisia kannustaneille oppilaille ja järjestetty vanhuksille aamupuurotoimintaa.

–  Kuuluminen omaan yhteisöön ja yhdessä tekeminen on äärimmäisen tärkeää ihmisten hyvinvoinnille, Liisa Suvikumpu muistuttaa. – Hyvän ja merkityksellisen elämän lisäksi se vahvistaa kriisinsietokykyä ja ennaltaehkäisee monia yhteiskunnallisia ongelmia. 

Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 186 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 55 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia. 

Suurimmat tukijat 

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2023, miljoonaa euroa

Lue lisää

Säätiötuki lukuina

Ny undersökning: Stiftelser stödde vetenskap, konst och medborgaraktivitet med 538 miljoner euro

Stiftelser i Finland finansierade i fjol vetenskap med 295 miljoner euro, konst med 85 miljoner euro och övrig samhällelig utveckling med 158 miljoner euro i Finland. Stödet till vetenskap förblev oförändrat, men konsten fick 9 miljoner euro och medborgarverksamheten 14 miljoner euro mer än föregående år. Räknat från början av Finlands självständighet har privata stiftelser finansierat vetenskap och forskning med nästan sex miljarder euro.

Den oberoende utredningen ger en helhetsbild av hur bidragen från över 200 stipendiestiftelser och -fonder fördelades 2023. Enligt utredningen bidrar stiftelserna med stabilitet och alternativ inom såväl vetenskap som konst. De bidrar också med avsevärt stöd till vanliga människors hobbyer och tillför livskraft överallt i Finland. För många branscher och yrkesverksamma är stiftelsestödet avgörande.

Av stiftelsestödet gick 55 % till vetenskap, 16 % till konst och 29 % till övrig samhällelig utveckling. Stiftelserna stödde olika former av medborgarverksamhet, såsom frivillig sjöräddning, motion för barn och många föreningar. Dessutom upprätthöll stiftelserna forskningsinstitut, arkiv och museer.

– Stiftelsernas stöd möjliggör många saker som enbart offentliga medel inte räcker till. I en tid då det görs nedskärningar inom kultur och av organisationer, är det också trösterikt att stiftelserna kan ta ansvar. Stiftelserna finansierar och genomför många projekt tillsammans med universitet, konstinstitutioner, skolor och kommuner, berättar VD Liisa Suvikumpu från Stiftelser och fonder rf.

Stiftelsefinansiering ett livsvillkor för medicinsk forskning

Medicin- och hälsovetenskaper fick 2023 överlägset mest stöd av stiftelser, 90 miljoner euro, vilket motsvarar en tredjedel av dessa ämnens forskningsutgifter vid högskolorna. Inhemska stiftelser har blivit den största forskningsfinansiären för medicin i Finland, då annan finansiering för området har minskat på lång sikt. 

Näst mest stiftelsestöd fick samhällsvetenskaper och ekonomi, 57 miljoner euro. Humanistiska vetenskaper stöddes av stiftelser med 44 miljoner euro. För humanistisk forskning är privat stiftelsefinansiering av stor betydelse: stödets andel är en fjärdedel av områdets totala forskningsutgifter i Finland. 

Inom konst fick musik mest stöd, stiftelsefinansieringens betydelse störst inom visuell konst 

Konsten fick nästan 85 miljoner euro från stiftelserna. Privata stiftelsers andel av stödet till konst och kultur har ökat avsevärt år för år.

Av konstarterna fick musik det största stödet, över 18 miljoner euro. På andra plats kommer litteratur med 17 miljoner euro. Även de visuella konsternas över 16 miljoner euro och scenkonstens 16 miljoner euro är avgörande för dessa områden. Stiftelserna utökar dessutom konstsamlingar, upprätthåller residens för kreativa branscher samt genomför egna konstprojekt.

Stiftelser främjar välbefinnande på gräsrotsnivå  

Stiftelser stödjer en mängd olika medborgaraktiviteter på gräsrotsnivå med totalt 158 miljoner euro. Stödet fördelas i många små strömmar. Med stiftelsestöd har man byggt skateboardramper i kyrkbyar, renoverat sommarteaterområden, delat ut Tsemppi-stipendier till elever som uppmuntrat andra och organiserat morgongrötverksamhet för äldre. 

– Att tillhöra sin gemenskap och göra saker tillsammans är oerhört viktigt för människors välbefinnande, påminner Liisa Suvikumpu. – Förutom att bidra till ett gott och meningsfullt liv stärker det också motståndskraft mot kriser och förebygger många problem.

Internationella stiftelsedagen firas den 1 oktober. I Europa finns det 186 000 stiftelser som årligen stödjer allmännyttiga ändamål med totalt 55 miljarder euro.

De största bidragsgivarna

De 25 privata allmännyttiga stipendiestiftelserna och -fonderna som använde mest medel för att förverkliga sitt syfte 2023, miljoner euro

Läs mer

Stiftelsernas stöd