Sammon takojat

Artikkelit

30.09.2020

Virve Zenkner (toim.), Säätiöt ja rahastot ry

Raha liikkuu: ensin tieteelle, joka luo uutta tietoa. Sen avulla yritykset voivat edelleen luoda ja kasvattaa liiketoimintaa, joka synnyttää vaurautta, joka puolestaan luo hyvinvointia.

”Olemassa olevat yritykset tarvitsevat tuntosarvia havaitakseen sen, mitä kello kulloinkin on lyönyt. Tässä tutkimus astuu kuvaan. Parhaimmillaan ajassa kehittyvä kaupallinen tutkimus kykenee tulkkaamaan käynnissä olevia muutostrendejä yrityksen johtoryhmän ja omistajien tietoon. Ymmärrettävällä tavalla,” tiivisti eduskunnan puhemies Matti Vanhanen Liikesivistysrahaston perustamisen 100-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla 7.11.2019.

Tätä tulkinta-apua tukee moni yksityinen säätiö ja rahasto. 1900-luvun alussa tutkimus ja korkeimman opetuksen rahoitus oli maassamme aivan konkreettisesti yksityisten tukijoiden harteilla. Korkeakoululaitoksen valtiollistamisen jälkeen tieteen tukijoukoissa seisoo yhä yksityisiä mesenaatteja. Ne ovat väylä ja väline vaikuttaa pitkäjänteisesti. Ylisukupolvisesti ajatellen ne luovat parempia edellytyksiä tulevaisuudelle.

Rahan liikettä ja sivistystä

Liikesivistysrahaston perustaminen vuonna 1919 oli näin sata vuotta jälkeenpäin tarkasteltuna mitä kaukonäköisintä. Uudenlaista ajattelua tukeva Suomalainen Liikesivistysrahasto kiritti liike-elämämme vahvistumista ja koko nuoren valtion hyvinvointia ja vaurastumista.

Alusta alkaen oli selvää, että kotimaisen taloustieteen haluttiin yltävän kansainväliselle tasolle. Ensin yhteyttä vahvistettiin erityisesti tieteen silloiseen suurvaltaan Saksaan. Toisen maailmansodan jälkeen angloamerikkalainen tutkimusperinne alkoi levitä Suomeen. Liikesivistysrahasto edisti kehitystä myöntämällä runsaasti apurahoja etenkin Yhdysvalloissa tehtävää tutkimusta ja opiskelua varten. Tässä se ei ollut suinkaan yksin: kylmän sodan vuosina säätiöt vaikuttivat matka-apurahoillaan tieteellisten seurojen ja koko tiedeyhteisön ohella siihen, että Suomi pysyi länsimäisen yhteiskunta- ja tiedejärjestelmän piirissä.

”Monet yksityiset säätiöt varmistavat, että taloustieteemme yltää nykyäänkin kansainväliselle tasolle.”

Helsingin kauppakorkeakoulun muuttuminen valtiolliseksi oppilaitokseksi vuonna 1974 muutti myös Liikesivistysrahaston toimintaa. Se alkoi suunnata rahoitustaan enemmän tutkimukseen sekä tutkijoiden koulutukseen ja opiskeluun ulkomailla. 2000-luvun yliopistouudistuksessa ja korkeakoulujen valtionrahoituksen leikkausten yhteydessä Liikesivistysrahasto on ollut merkittävä Helsingin kauppakorkeakoulun, vuodesta 2010 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, sekä muiden suomenkielisten kauppatieteellisten korkeakoulujen tukija. Viime vuonna Liikesivistysrahasto tuki näitä viidelle miljoonalla eurolla.

Säätiöt ja rahastot haistelevat ja tunnistavat muutosvoimia, suuntaavat rahoitustaan uudelleen ja katsovat samalla kauas. Nyt Liikesivistysrahaston painoalueet ovat datatalous, liiketoiminnan uudistaminen, yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu, tulevaisuuskestävä ympäristö sekä johtamisen osaaminen.

Takojat iän-ikuiset

Liikesivistysrahasto on vain yksi esimerkki yleishyödyllisestä ja pitkäjänteisestä taloustieteen tukemisesta. Monet yksityiset säätiöt varmistavat, että taloustieteemme yltää nykyäänkin kansainväliselle tasolle.

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelhögskolanin yhteinen, uusi tutkimus- ja opetusyksikkö Helsinki Graduate School of Economics, Helsinki GSE, on saanut säätiöiltä merkittävää tukea: Saastamoisen säätiö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto lahjoittivat yhdessä taloustieteen professuurin datatieteiden alueelle; Yrjö Jahnssonin säätiö on mukana rahoittamassa taloustieteen professuuria, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö ruotsinkielistä taloustieteen professuuria.

Säätiöt osallistuvat sammon takojaisiin myös muilla tavoin. Ne edistävät niin säästämistä, sijoittamista, tohtorien työllistymistä yrityksiin, yksityisyrittäjyyttä, maatalousyrittäjien asiaa kuin yhteiskunnallista keskustelua taloudesta. Säätiöiden post doc -pooli rahoittaa vastaväitelleiden tohtoreiden tutkimusjaksoja maailmalla myös taloustieteissä. Startup-säätiö – joka julkisuudessa tunnetaan parhaiten Slushista – tukee uusien yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Muiden muassa.

Ei vain suuri ja kansainvälinen saa säätiöiden taloudellisen viljelyn tukea. Pieniä yrittäjänitujakin lannoitetaan: usean säätiön tukema Yrityskylä-toiminta on tavoittanut lähes 400.000 lasta ja nuorta. Yksityisyrittäjäin Säätiön Tralla.fi tarjoaa puolestaan yrittäjyyskasvatuksen työkalupakin kaikille koulutusasteille. Puhumattakaan koko metsäelinkeinon kehittämisestä – mutta se on jo kokonaan oma tarinansa.

Yli puolen miljardin euron vuotuisesta säätiötuesta tiede saa puolet. Yhteiskunta- ja liiketaloustieteet saivat tästä yhteensä 37,1 yhteensä miljoonaa euroa vuonna 2018. Sen lisäksi säätiöt tukevat oppimista, yrittäjyyttä ja eri toimialojen kehittämistä vuodessa miljoonilla.