Turun yliopisto juhlii 100-vuotista taivaltaan vuonna 2020. Sen tunnus ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” kertoo yliopiston ainutlaatuisesta perustamisesta kansalaiskeräyksellä. 

”Tunne, kun nousee yliopiston portaita, on yhä henkinen kokemus ja suoritus. Tiedättehän sen tunteen, lähestyä askel askeleelta jotain kunnioitusta herättävää. Kuin kulkisi, aina taas uudelleen, ylös tiedon portaita, kaiteista vapaana.” – Turun yliopiston vuoden alumni, presidentti Sauli Niinistö yliopiston 100-vuotisjuhlassa 28.2.2020

Suomen itsenäistymisen kynnyksellä maassamme virisi halu perustaa maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto. Tehtävää varten luotu Turun Suomalainen Yliopistoseura keräsi kolmessa vuodessa 22 040 kansalaiselta varat Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseksi. Keräyksestä vastasi maan kattanut asiamiesverkko, joka onnistui saamaan kesään 1919 mennessä kasaan kynnystavoitteeksi asetetut 10 miljoonaa markkaa. 

Yliopisto perustettiin Kalevalan päivänä 28.2.1920 nimellä Turun Suomalainen Yliopisto, monialayliopistoksi kaksikielisen Helsingin yliopiston ja ruotsinkielisen Åbo Akademin rinnalle. Yliopistoseura vastasi yliopiston taloudesta ja hallinnosta. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan kiihdyttämän inflaation vuoksitehtävä ei ollut helppo. 

Tieteen tukijoukot

Yksityisen rahan, tieteen ja korkeimman opetuksen liitto ei ollut Suomessa mikään poikkeus vaan ennemmin sääntö. Yksityiset säätiöt ovat perustaneet ja ylläpitäneet useita Suomen yliopistoista ja korkeakouluista sekä edistäneet monen tieteenalan kehitystä. Malli on toiminut maassa, jossa nuorella valtiolla ei ollut varoja uusien yliopistojen perustamiseen ja jolta puuttuivat rikkaat mesenaatit. 

Kun vuonna 1911 perustettu yksityinen Kauppakorkeakoulu uhkasi hyvän alun jälkeen jäädä inflaation, lukukausimaksutulojen, lahjoitusten ja yksityisten yritysten tuen riittämättömyyden vuoksi lähes yksinomaan riippuvaiseksi kituliaasta julkisesta rahoituksesta, pelastukseksi perustettiin vuoden 1919 lopulla Suomalainen Liikesivistysrahasto, jonka pääoma kerättiin suurkeräyksellä. 

Vuonna 1917 perustetun Stiftelsen för Åbo Akademin suunnitelmat ruotsinkielisen yliopiston perustamiseksi etenivät rivakasti ruotsinkielisten suurlahjoittajien ansiosta, mutta yhtä kaikki, 1919 toimintansa aloittanut Åbo Akademi perustettiin myös yksittäisten ihmisten tuella.

Vuosien 1926–1927 vaihteessa toimintansa aloitti Svenska Handelshögskolan i Helsingfors (Hanken), joka jatkoi 1909 perustetun Högre Svenska Handelsläroverket i Finlandin työtä. Hankenia ylläpiti aluksi rakennusosakeyhtiö, mutta vuodesta 1932 lähtien senkin toiminnasta vastasi säätiö: Stiftelsen Svenska Handelshögskolan i Helsingfors, joka toimi pääosin yksityisten lahjoitusten varassa.

Vuonna 1927 Turun Suomalainen Yliopistoseura luopui määräämisoikeudesta yliopiston asioissa ja luovutti koko omaisuutensa Turun yliopiston hallintaan. Turun yliopistosta tehtiin 1927 juridisesti itsenäinen säätiö, Turun yliopisto -säätiö. Samana vuonna yliopisto järjesti vihdoin vihkiäisjuhlat sekä ensimmäisen promootionsa – tasan sata vuotta vanhan Turun Akatemian viimeisen maisterinpromootion jälkeen.

”Säätiöillä oli keskeinen rooli tieteen läntisten yhteyksien säilyttämisessä kylmän sodan vuosina.”

Vuonna 1939 yksityiset säätiöt tukivat tiedettä jo viisi kertaa enemmän kuin 1920-luvun alussa. Näistä säätiöistä Stiftelsen för Åbo Akademi, Liikesivistysrahasto sekä 1930-luvulla perustetut Sigrid Jusélius Stiftelse, Suomen Kulttuurirahasto ja Emil Aaltosen Säätiö kuuluivat vielä 2010-luvun alussa Suomen kymmenen suurimman tiedesäätiön joukkoon. Alfred Kordelinin säätiö, Ella och Georg Ehrnrooths stiftelse ja Harry Schaumans Stiftelse osoittautuivat myös merkittäviksi tieteen tukijoiksi. 

Helsingin yliopisto oli ainoa valtiollinen yliopisto Suomessa aina vuoteen 1958 asti, jolloin Oulun yliopisto perustettiin. Vielä 1950-luvulla säätiörahoitus tieteelle ja korkeimmalle opetukselle Suomessa kasvoi varsin tasaisesti joka vuosi, kun taas valtion myöntämän tuen määrä vaihteli melkoisesti. Vuosikymmenen lopulla säätiöt tukivat tieteitä huomattavasti valtiota enemmän. Säätiöillä oli myös keskeinen rooli tieteen läntisten yhteyksien säilyttämisessä kylmän sodan vuosina. 

”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” kuvaa laajemminkin säätiöiden pitkäjänteistä työtä tieteen ja tutkimuksen rahoittajina.

Korkeakoululaitos valtiollistetaan

1970-luvulla yliopistomaailmassa alkoivat puhaltaa uudet tuulet. Valtio ryhtyi tukemaan tutkimusta aiempaa enemmän, ja otti lopulta koko korkeakoululaitoksen hallintaansa 1980-luvun alkuun mennessä. Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974 – samana vuonna, kun 26-vuotias Sauli Niinistö valmistui oikeustieteen kandidaatiksi.

Turun yliopisto -säätiö luovutti yliopistotoimintansa ja lahjoitti valtaosan omaisuudestaan valtiolle. Turun Suomalainen Yliopistoseura oli avustanut yliopistoa eri tavoin vuoteen 1974 saakka. Valtiollistamisen jälkeen Yliopistoseura keskittyi Turun yliopiston tukemiseen, yliopistonperinteiden säilyttämiseen, kesäyliopiston tukemiseen sekä yliopiston ja kaupungin suhteiden tiivistämiseen. 

”Säätiöt tukivat tiedettä itsenäisyyden ensimmäisen sadan vuoden aikana yli 4,2 miljardilla eurolla.”  

Säätiöt alkoivat suunnata rahoitustaan uudella tavalla, sillä enää niiden tuesta suurin osa ei mennyt yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen tukemiseen. Ne joutuivat ottamaan kantaa tieteelliseen kehittämistyön, akateemisen jatkokoulutuksen, tutkijoiden ammattikunnan synnyn ja tieteen nopean kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin – eli vastaamaan kysymykseen, miten säätiö voi parhaiten toteuttaa tarkoitustaan omassa ajassaan. Itsenäisyyden ensimmäisen sadan vuoden aikana säätiöt tukivat tiedettä yli 4,2 miljardilla eurolla.

Nykyisin Turun yliopisto on yli 20 000 opiskelijan sekä 3 300 tutkijan, opettajan ja muun henkilökunnan monitieteinen ja kansainvälinen yhteisö. Vuonna 1927 perustettu Turun Yliopisto -säätiö muutti 1974 nimensä Turun Yliopistosäätiöksi, ja on jatkanut siitä lähtien toimintaansa apurahasäätiönä. Se jakaa vuosittain apurahoina yli miljoonaa euroa Turun yliopiston jatko-opiskelijoille, tutkijoille, opettajille sekä tutkimusryhmille. 

Kansalaiskeräyksillä perustetut säätiöt

Suomalaisella säätiölaitoksen kansainvälisesti ainutlaatuinen erikoisuus on kansalaiskeräyksien tuotoilla perustetut säätiöt. Kysymys on ollut välttämättömyyden kääntämisestä hyveeksi, sillä pääomaköyhässä maassa ei ollut suurlahjoittajia jonoksi asti. Kansalaiskeräyksillä perustettuja suuria säätiöitä ovat muun muassa Svenska kulturfonden, Liikesivistysrahasto, Syöpäsäätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.

Lähteet

• Tiitta, Allan, Tieteen tukijoukot. Suomalaiset säätiöt korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917–2017. WSOY, Helsinki 2018. 
• Turun yliopisto: historia 
• Turun yliopistosäätiö

Kuva: Atelier John Englund, 1920. Museovirasto.