Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 564 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2020. Erityisesti luovat alat ja lääketiede saivat enemmän tukea kuin edellisvuonna.

Se nedan på svenska

Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan yli 200 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2020. Selvityksen mukaan säätiöt tuovat vaihtoehtoja ja monipuolisuutta rahoituskenttään. Joillekin aloille säätiötuki on ratkaisevaa. 

Tiede sai säätiötuesta 56 %, taide 14 % ja muu yhteiskunnan kehittäminen 30 %. Säätiöt rahoittivat tiedettä 279 miljoonalla eurolla, taidetta 72 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 150 miljoonalla eurolla. Kansalaistoimintaa säätiöt tukivat kaikilla elämän alueilla perhekahviloista maanpuolustukseen, tiedekasvatuksesta lasten liikuntaan sekä yksittäisen toimialan kehittämisestä yhdistystoimintaan. Lisäksi säätiöt mm. ylläpitivät tutkimus- ja muistiorganisaatioita sekä toteuttivat omia hankkeita.*

– Koronan takia vuosi oli poikkeuksellinen. Moni säätiö reagoi kriisiin jakamalla ylimääräistä tukea kulttuurialalle ja lääketieteelliseen koronavirustutkimukseen. Lisäksi ne tukivat mm. tehohoitohenkilökunnan virkistystä, ruoka-apua koululaisille ja vanhuksien pärjäämistä poikkeusoloissa. Säätiöt pystyvät onneksi toimimaan nopeasti ja joustavasti, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu kertoo. 

Lääketieteen tutkimukselle säätiöiden tuki on elinehto

Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut. Vuonna 2020 ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, yli 97 miljoonaa euroa. Summa kasvoi lähes 17 miljoonalla eurolla ja on todella merkittävä, yli kolmannes alan kaikista tutkimusmenoista. 

Humanistisia tieteitä säätiöt tukivat lähes 36 miljoonalla eurolla. Yksityisellä säätiörahoituksella on humanistiselle tutkimukselle suuri merkitys: tuen osuus on neljännes alan kaikista tutkimusmenoista Suomessa. Yhteiskunta- ja taloustieteet saivat lähes 45 miljoonaa euroa. Säätiöiden tuki tieteelle ja tutkimukselle nousee itsenäisyyden alusta laskettuna jo noin 5 miljardiin euroon.

Taiteessa musiikki sai eniten, visuaalisissa taiteissa säätiörahoituksen merkitys suurin 

Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi. Taide sai säätiöiltä yli 72 miljoonan euroa.

Taiteenlajeista eniten tukea sai musiikki, yli 17 miljoonaa euroa. Toisella sijalla olivat visuaaliset taiteet yli 14 miljoonalla eurolla. Myös esittävien taiteiden lähes 13 miljoonan euroa ja kirjallisuuden lähes 10 miljoonaa euroa ovat näille aloille merkittäviä. Säätiöt kartuttavat lisäksi taidekokoelmia, ylläpitävät museoita ja luovien alojen residenssejä sekä toteuttavat omia taidehankkeita. 

– Pandemia synnytti uusia avauksia: yksityiset ja julkiset rahoittajat tekivät merkittävää yhteistyötä, esimerkiksi säätiöt, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Taiteen edistämiskeskus keräsivät yhteisen 1,5 miljoonan euron hätäavun kulttuurialan ahdinkoon heti maaliskuussa 2020, Liisa Suvikumpu kertoo.

Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 147 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 60 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia. 

Suurimmat tukijat

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2020, miljoonaa euroa

Lue lisää

Säätiötuki lukuina 2020

.

Färsk utredning: Stiftelsernas stöd till vetenskap och konst ökade med 40 miljoner

Privata stiftelser i Finland stödde 2020 vetenskap, konst och annan allmännyttig verksamhet med över 564 miljoner euro. I synnerhet kreativa branscher och medicin fick mer bidrag än året innan.

Den oberoende utredningen ger en helhetsbild av hur bidragen från över 200 stipendiestiftelser och stipendiefonder fördelades 2020. Enligt utredningen tillför stiftelserna alternativ och mångsidighet till finansieringsfältet. För vissa branscher är stiftelsestödet av avgörande betydelse. 

Av stiftelsestödet gick 56 % till vetenskap, 14 % till konst och 30 % till övrig samhällelig utveckling. Stiftelserna finansierade vetenskap med 279 miljoner euro, konst med 72 miljoner euro och övrig samhällelig utveckling med 150 miljoner euro. Stiftelserna stödde medborgaraktivitet på livets alla områden från familjecaféer till försvar, från vetenskapsfostran till motion för barn samt från utveckling av en enskild bransch till föreningsverksamhet. Därtill upprätthöll stiftelserna bland annat forsknings- och minnesorganisationer samt genomförde egna projekt.*

– På grund av coronan var det ett exceptionellt år. Många stiftelser reagerade på krisen genom att fördela extra stöd till kulturbranschen och för medicinsk coronavirusforskning. Dessutom stödde de bland annat rekreation för intensivvårdspersonal, mathjälp till skolelever och hjälp till äldre i undantagsläget. Stiftelserna kunde lyckligtvis agera snabbt och flexibelt, säger vd Liisa Suvikumpu vid Stiftelser och fonder rf. 

Stiftelsernas stöd ett livsvillkor för medicinsk forskning

Den medicinska forskningen är allt mer beroende av stiftelsefinansiering i och med att den övriga finansieringen till området har minskat under en lång tid. Det var också medicin och hälsovetenskaper som 2020 fick överlägset mest stöd av stiftelser, över 97 miljoner euro. Beloppet ökade med nästän 17 miljoner euro och är mycket betydande, över en tredjedel av branschens alla forskningsutgifter. 

Stiftelserna stödde humanistiska vetenskaper med inemot 36 miljoner euro. Privat stiftelsefinansiering är av stor betydelse för humanistisk forskning: stödets andel är en fjärdedel av områdets totala forskningsutgifter i Finland. Samhällsvetenskaper och ekonomi fick nästan 45 miljoner euro. Stiftelsernas stöd till vetenskap och forskning uppgår från början av Finlands självständighet till cirka 5 miljarder euro.

Musik fick mest av konstarterna, stiftelsefinansieringens betydelse störst för visuell konst 

Privata stiftelsers andel av stödet till konst och kultur har ökat avsevärt på ett decennium. Konsten fick över 72 miljoner euro av stiftelser.

Av konstarterna fick musik det största stödet, över 17 miljoner euro. På andra plats kommer visuell konst med stöd på 14 miljoner euro. Också scenkonstens nästan 13 miljoner euro och litteraturens närmare 10 miljoner euro är viktiga för dessa konstarter. Stiftelserna utökar dessutom konstsamlingar, upprätthåller museer och residens för kreativa branscher samt genomför egna konstprojekt. 

– Pandemin gav upphov till nya initiativ: privata och offentliga finansiärer gick in för omfattande samarbetade, exempelvis stiftelser, undervisnings- och kulturministeriet samt Centret för konstfrämjande samlade en nödhjälp på 1,5 miljoner för kulturbranschen genast i mars 2020, berättar Liisa Suvikumpu.

Internationella stiftelsedagen firas den 1 oktober. Det finns 147 000 stiftelser i Europa som årligen stöder allmännyttiga ändamål med totalt över 60 miljarder euro. 

Mest medel

De 25 allmännyttiga stipendiestiftelserna och -fonderna som använde mest medel för att genomföra sitt ändamål 2020, miljoner euro

Läs mer

Stiftelsernas stöd 2020

.

Kuva: Shutterstock