Miten hakemukset arvioidaan? Voisivatko hakijat saada palautetta? Kuinka vaikuttavuus määritellään? Entä miten säätiöt ottavat monikulttuurisuuden ja kestävyyden huomioon? 

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuore selvitys tarkastelee säätiörahoituksen merkitystä ja vaikutusta suomalaisten kulttuuri- ja sivistysjärjestöjen toiminnassa. 

Säätiöt ja rahastot tukevat kulttuurialalla erityisesti taiteilijoita ja työryhmiä, mutta toimivat myös tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, yhteisöjen ja yhdistysten, kanssa. Apurahasäätiöt tukevat taidealoja lähes 70 miljoonalla eurolla ja kansalaistoimintaa lähes 160 miljoonalla eurolla vuodessa. Säätiörahoituksen merkitys on monille aloille ja hankkeille ratkaiseva. Siksi säätiöt yrittävät jatkuvasti parantaa ymmärrystään rahoitettavista aloista ja niiden tarpeista sekä omasta vaikuttavuudestaan. Tehtävä ei ole helppo mutta Cuporen selvityskin auttaa taas monta askelta eteenpäin.

Raportin yksi keskeinen havainto oli rahoittajien ja rahoitettavien välisen vuorovaikutuksen merkitys. Selvitys julkistettiin kaksikielisessä avoimessa keskustelutilaisuudessa, jossa myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkijoille, rahoittajille ja rahoituksen kohteille. Osallistujat nostivat esille sekä monia ikuisia että oman aikamme tärkeitä kysymyksiä, joihin Svenska kulturfondendin toimitusjohtaja Sören Lillkung ja Säätiöt ja rahastot ry – Stiftelser och fonder rf:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu vastaavat tässä jutussa. Työ säätiörahoituksen kehittämiseksi jatkuu.

Palaute ja säätiön antama mentorointi

• ”Det kan inte vara omöjligt att ge feedback åt organisationerna.”
• ”Hakija on hyötynyt suunnattomasti, kun apurahahakujen alkaessa on neuvoteltu, tarkennettu ja vastattu siihen, mitä hakijalta toivotaan.”
• “De finns fonder som alltid ger feedback och det fungerar rätt bra om stiftelserna har färdiga modellsvar för avslag. Eftersom ansökningarna ändå alltid gås igenom och det finns en orsak till avslag så kan man åtminstone få ett av de färdigt formulerade svaren.”
• “Kommer utvärderingsprocessen att utvecklas i framtiden mellan stiftelser och bidragstagaren till en mera transparent och jämbördig form?”
• “Palaute olisi todella hyödyllistä, koska vuotuiseen hakemusten työstämiseen kuluu tänä päivänä paljon aikaa ja pienessä järjestössä myös suhteessa merkittävästi työvoimaa. Puhumattakaan raportoinnista ja seurannasta.”

Kulturfonden: Idag är många av oss vana vid utvärderingar – både att få repons och att ge respons. Samtidigt tänker vi att våra sökande mest gagnas av individuell, välmotiverad och konstruktiv respons – gärna i dialogform. Respons som hjälper de sökande att vidareutveckla sina projektidéer. 

Inom Kulturfonden diskuterar vi just nu hur vi kan bli bättre på att ge respons utgående från dels vårt uppdrag och dels våra personalresurser. Innan vi går vidare måste vi helt enkelt veta mera. Därför är vi glada över att respons till sökande har varit specialtema för många stiftelser och fonder på sistone och tillsammans kan vi hitta nya bättre lösningar på detta. 

Säätiöt ja rahastot ry: Rahoituksen hakijat toivovat usein saavansa palautetta, koska hakemuksen tekeminen on työlästä ja aikaavievää. Varsinkin kielteisen vastauksen saaminen herättää kysymyksen siitä, miten olisi voinut tehdä paremman hakemuksen ja saada myönteisen päätöksen.

Säätiöt pyrkivät toimimaan mahdollisimman nopeasti ja pienin hallintoresurssein. Asiantuntijat käyvät sadat, toisinaan tuhannet hakemukset läpi lyhyessä ajassa, ja jokaiselle hakemukselle halutaan löytää paras mahdollinen arvioija. Jotkut säätiöt antavat jo nyt palautetta myöntöpäätösten julkistamisen jälkeen esim. henkilökohtaisessa keskustelussa. Suurimmissa, eri aloja rahoittavissa säätiöissä jopa yli kymmenen tuhannen hakijan palautteenantoon ei vielä ole löydetty resurssiviisasta tapaa. Valmiit ”pakettimuotoilut” on koettu joissakin säätiöissä hyväksi tavaksi lisätä avoimuutta hakijoille päin, mutta usein hakijat kokevat tällaiset palautteet tyhjänpäiväisinä ja riittämättöminä. 

Joidenkin mielestä palaute voi jopa johtaa hakijoita harhaan ”miellyttämään” rahoittajaa: hakijan näkökulmasta voi näyttää, että säätiöllä on yksi vakioitu tavoite, jota tavoitella järjestelmällisesti. Näin ei kuitenkaan ole, koska joka vuosi muut hakijat ja arvioitsijat vaihtuvat, jolloin vertailukohdatkin muuttuvat. 

”Vertaisarviointia parempaa järjestelmää ei vielä ole keksitty.”

Asiantuntijat suostuvat työlääseen arviointiin useimmiten, koska arviointitehtävää pidetään vastuullisena kunniatehtävänä, jollainen se onkin. Tieteen arvioitsijat pääsevät lisäksi näkemään tutkimuskentän laajalti ja keskustelemaan monitieteisessä ympäristössä. Moni asiantuntija ei suostuisi arviointitehtävään, mikäli jokaisesta hakemuksesta olisi laadittava julkinen perustelu, sillä se lisäisi työmäärää huomattavasti eikä hyvän, rakentavan palautteen kirjoittaminen ole helppoa tai nopeata. Asiantuntijat ovat omien alojensa huippuja, jotka myös haluavat käyttää aikansa mahdollisimman fiksusti. Koska rahoitusta ei riitä kaikille parhaillekaan hakijoille, lopulliset päätökset joudutaan usein tekemään yhtä hyvien hakijoiden välillä, jolloin valinta on harvoin yksiselitteisesti perusteltavissa. Silti päätös on tehtävä. 

Sekä tiede- että taideyhteisöissä on paljon hyviä ideoita arviointiprosessien kehittämiseksi mutta kaikkialla tunnutaan olevan yhtä mieltä siitä, että vertaisarviointia parempaa järjestelmää ei vielä ole keksitty. Sen yksi parhaista puolista on se, että myönteinen päätös merkitsee rahan lisäksi myös kollegoiden arvostusta omalle työlle. 

Tekoälyavusteinen esikarsinta, jonka jälkeen tietyt laatukriteerit täyttävät hakijat arvottaisiin, on ollut toisinaan esiin noussut ajatus tiedeyhteisössä. Arvontaakin on kokeiltu muutamissa maissa, mutta sen ongelmana on esikarsintaprosessin toteuttaminen tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sekä ennen muuta arvonnalla voittaneiden motivaatio: miten kannustavalta tuntuisi ryhtyä työhön, jonka rahoitus on saatu sattumalta. 

Ihanteellisessa maailmassa hakemuksia olisi mahdollista hioa yhdessä rahoitettavan ja rahoittajan kanssa molempien ymmärryksen kasvattamiseksi ja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tavoitellaan sellaista maailmaa, mutta ollaan kärsivällisiä matkanteon hitauteen! 

Prosessit, raportit ja vaikuttavuus – säätiöiden pyhä kolminaisuus

• ”–om rapporteringskriterier. — hur noggrant redovisningen behandlats, efter timmar av arbete. Vilken detaljnivå krävs?” 
• “Kunde plattformerna vara desamma för de stora finlanssvenska fonderna (rapporteringsverktygen har iofs redan förenhetligats förtjänstfullt)?”
• ”Genomslag – hur definieras det? Finns det eller borde det finnas mätare som kan omfattas av fler organisationer? Plats för samarbete kring det?”

Kulturfonden: Flera av de finlandssvenska fonderna använder idag liknande ansökningsprogram. Det betyder att vi redan har snarlika plattformar för både ansökningar och redovisningar. På Kulturfondens webbplats finns en färsk text där vi berättar hur vi hanterar redovisningar, varför vi behöver dem och vilken information vi är ute efter.   

”Vi tror att utvärderingar av verksamhet och genomslag har kommit för att stanna.”

Vi tror att utvärderingar av verksamhet och genomslag har kommit för att stanna. Redan idag blir regelbundna mätningar av till exempel genomslag allt mera systematiska. Det här tycker vi som fiansiär är en bra möjlighet för oss att utvecklas och vi hoppas att våra bidragstagare tänker lika. Samtidigt är det av allra största vikt att vi använder olika och korrekta mätare beroende på vad vi utvärderar. Det kan vara utmanande och därför är det viktigt att vi ha bra samarbetspartner då vi utvärderar.

Säätiöt ja rahastot ry: Säätiöt ovat kunnianhimoisia tavoitellessaan vaikuttavuutta ja kaikkien osapuolten kannalta hyviä prosesseja. Hyvät haku- ja raportointijärjestelmät auttavat sekä hakijaa että säätiötä ymmärtämään, mistä hakemuksessa ja sen tavoitteissa todella on kysymys. 

Suurin osa apurahasäätiöistä käyttää muutamaa samaa sähköistä hakujärjestelmää, joten yhdenmukaistamista on tehty jo merkittävästikin. Silti joillakin säätiöillä voi olla tiettyjä erityistarpeita, joten hakulomakkeet eivät näytä hakijasta välttämättä aivan yhtenäisiltä. Säätiöt pyrkivät yhdenmukaistamaan hakumenettelyidensä muotovaatimuksia, jotta hakijalla olisi mahdollisimman paljon hyötyä aiemmin tekemistään hakemuksista – myös muille kuin säätiöille. Esim. tieteen puolella suurin osa säätiöistä pyytää hakijan CV:n ja julkaisuluettelon samassa muodossa kuin Suomen Akatemia.   

Tasapainottelu rahoitettujen hankkeiden raportoinnin arvioinnin ja tavoitellun vaikuttavuuden välillä on säätiön perustavin kysymys. Tämän tasapainon löytäminen on jatkuvaa työtä. Hakijan antama raportti käyttämästään tuesta lisää luottamusta koko järjestelmään ja antaa rahoittajalle arvokasta tietoa mm. siitä, miten rahoitus riitti alkuperäisen hankkeen toteuttamiseen, ja miten hakija itse koki onnistuneensa. Säätiöiden selkeät rahoituskriteerit, palaute hakijoille ja tehokkaat raportointitavat voivat auttaa kaikkia parantamaan tekemistään.

”Vaikuttavuus on tavoiteltua muutosta.”

Vaikuttavuus on tavoiteltua muutosta, yksinkertaisesti määriteltynä. Todellisuudessa erityisesti laadullisten, pitkän aikavälin muutosten tavoittaminen ja osoittaminen on harvoin suoraviivaista tai helppoa. Valmiiden mittaristojen luominen kompastuu siihen, että säätiöiden ja niiden rahoittamien hankkeiden tavoitteet voivat olla mitä tahansa kulttuuriperinnön säilyttämisestä nuorten syrjäytymisen estämiseen. Tulokulmia ja menetelmiä kannattaakin etsiä sovellettavaksi vertaisilta, esimerkiksi julkaistuista vaikuttavuusarvioinneista. 

Moni säätiö teettää nykyään arviointeja tietystä strategisesta painopisteestään tai tietyistä rahoitusinstrumenteista, koska vaikuttavuudenarviointien tekeminen säätiön koko toiminnasta ei ole osoittaunut järkeväksi. Fokusoitu arviointi on tarkempaa ja antaa parempaa tietoa säätiön ja sen tukemien alojen tulevaisuuden suunnittelulle. Yhä useammin säätiöt toteuttavat vaikuttavuudenarviointeja myös yhdessä rahoittamistaan hankkeistaan tai toiminnasta. Yhteistyö lisää ymmärrystä.

Lue lisää säätiöiden vaikuttavuudesta – Läs mer om stiftelsernas genomslagskraft

Monikulttuurisuus ja kestävä kehitys

• ”Ulkomaalaistaustaisten ammattitaiteilijoiden ja kulttuuriammattilaisten tilanne on tärkeä huomioida. Tulevaisuuden yhteiskuntaa rakennetaan avoimin mielin.”
• ”Miten konkreettisesti edistäisitte kansalaisyhteiskunnan kulttuurista monimuotoisuutta ja vahvistaisitte innovatiivisuutta?”
• ”Miten rahoittajat aikovat ottaa kestävän kehityksen ja mm. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen huomioon rahoituspäätöksissä?”

Kulturfonden: Inom det här området har vi ännu mycket att lära oss. Det märkte vi bland annat då vi lanserade ett bidrag med fokus på samverkan mellan finländare och invandrare, men inte nådde fram till målgrupperna. Vi måste helt enkelt bli bättre på att göra våra ansökningsprocesser tillgängliga för invandrare och vi måste också satsa mera för att inspirera våra sökande till mångfald och nya innovationer. 

Samtidigt vill vi jobba för att få mera diversitet inom vår Kulturfonden – både bland våra medarbetare och förtroendevalda. 

Säätiöt ja rahastot ry: Säätiöt ja rahastot ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden toiminta heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa ja on siten lähtökohtaisesti moniarvoista. Säätiöt ottavat jo nyt vahvasti vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä mutta työ merkitsee jatkuvaa kehittymistä ja itsensä haastamista. Esimerkiksi Koneen Säätiö on linjannut avoimesti yhdenvertaisuustyöstään. 

Yhä useampi säätiö osallistuu ympäristön- ja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, vaikkei itse ole varsinainen ympäristörahoittaja. Ympäristökysymykset ovat säätiöissä olleet jo pitkään ei vain rahoituksen vaan myös käytännön toimien määrittäjinä. Esimerkkejä apurahasäätiöiden jo tekemistä konkreettisista ilmastotoimista olemme keränneet tänne.

Rahoittajan roolin määritteleminen, muu kehitystyö

• “Hur går ni vidare med att implementera modellen som Cupore skissat; att definiera vilken roll ni har/ vill ha/ tänker utöva i de projekt ni finansierar?”
• ”Hur kunde fonderna skapa mer samarbete mellan olika regioner i svenskfinland och mer samarbete mellan olika slag av organisationer, t.ex. konst/utbildning/idrott.”
• “De som kan komma med nya initiativ, också från nya grupper, har sällan kraften och kunskapen för att klara de byråkratiska kraven från stiftelserna. Hur kan man möta deras finansieringsbehov?”

Kulturfonden: Kulturfondens viktigaste roll är alltid att vara finansiären. Ibland – i vissa specialfall – kan vi ändå vara både samarbetspartner och ägare. Då måste orsakerna vara tydliga och klart framgå ur vårt uppdrag. Vi ser nu att vi måste vara ännu tydligare med vilken roll vi har och därför ska vi satsa ännu mera på att föra en dialog med våra sökande alltid då det behövs. 

Via mentorering försöker vi både hjälpa våra sökande och bidra med kraft och kunskap i ansökningsskedet men också via kontakten förtydliga vår roller. 

Några av våra långsiktiga och viktiga mål är att nå över gränser av olika slag. Vi uppmanar ofta också våra sökande att skapa projekt som är gränsöverskridande på olika sätt – till exempel genrer, regioner och språk, etnicitet eller åldrar. Vi ser gärna ännu fler ansökningar om gränsöverskridande projekt.

Säätiöt ja rahastot ry: Kunnianhimo leimaa Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tekemistä. Jatkuva kehittyminen on säätiöiden tavoite: Säätiöt ja rahastot ry tukee jäseniään myös yhteiskehittämisessä ja parhaiden koti- ja ulkomaisten käytäntöjen jakamisessa. Uskomme, että tulevaisuuden ratkaisevat arvot ja yhteisöt – hyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseksi perustetut säätiöt ovat näitä molempia.

Lue selvitys / Läs rapporten

Maria Hirvi-Ijäs, Vappu Renko ja Emmi Lahtinen 2021. Yhteiset pelisäännöt. Säätiörahoituksen merkitys kulttuuri- ja sivistysjärjestöjen toiminnassa. Cuporen verkkojulkaisuja 66. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Maria Hirvi-Ijäs, Vappu Renko och Emmi Lahtinen 2021. Samspelets regler. Stiftelsefinansieringens betydelse för finländska kultur- och bildningsorganisationers verksamhet. Cupores webbpublikationer 66. Kulturpolitiska forskningscentret Cupore.

Tutkimuksen tilasivat yhdessä / Forskningen var gjord på uppdrag av Svenska kulturfonden, Konstsamfundet, Svenska folkskolans vänner, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne & Stiftelsen Tre Smeder.

Kysymykset on kerätty tutkimuksen julkistamistilaisuuden 21.4.2021 yhteydessä. Voit katsoa tilaisuuden tallenteen Youtubessa.

Kuva: Canva