Muistin paikat

Artikkelit
|
18.06.2020
Virve Zenkner (toim.), Säätiöt ja rahastot ry

Muistiorganisaatioiden tehtävänä on säilyttää kulttuuriperintöä ja dokumentoituja tietolähteitä tuleville sukupolville. Monet yleishyödylliset säätiöt, rahastot ja yhdistykset kantavat kulttuurimme muistia säilyttämällä merkittäviä aineistoja ja esineitä.

Museot ja pysyvästi esillä olevat kokoelmat ovat näistä näkyvimpiä. Kaikilla säätiöiden taidekokoelmilla ei ole omaa näyttelytilaa, mutta yleisö pääsee näkemään teoksia aktiivisen lainaustoiminnan ansiosta. Näiden lisäksi tulevat vielä arkistot, muut kokoelmat ja esimerkiksi dokumenttikuvan tukeminen.

Viipurin muisto

Vuonna 1845 perustettu Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on Suomen vanhimpia yhä toimivia seuroja. Nykyään helsinkiläistynyt seura vaalii Viipurin kirjallista ja kulttuurista perintöä julkaisemalla uusinta Viipuria koskevaa tieteellistä tutkimusta sekä järjestämällä keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia. 

Perinteikkään viipurilaisseura Torkkelin killan kirjakokoelma on vuodesta 1998 lähtien ollut Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran hallussa ja sitä on myös hieman kartutettu. Kokoelma on Helsingissä osana Karjalatalon kirjastoa, jossa siihen voi tutustua.

”– että Viipurin muisto näiden kirjojen kautta aina pysyisi verevänä ja todellisena eikä vaalenisi –”

Alkuun panevana voimana kirjastolle oli professori Jaakko Paavolainen. Lähtökohta oli luoda kirjastosta eräänlainen Viipurin linna, elävä monumentti jälkipolville menneestä Viipurista: ”– kaikki Viipurista kirjoitettu on meille rakasta ja arvokasta. Hanke tähtää siihen, etteivät Viipurin muistoja säilyttävät kirjat katoaisi taivaan tuuliin sukupolvien vaihtuessa ja että Viipurin muisto näiden kirjojen kautta aina pysyisi verevänä ja todellisena eikä vaalenisi kalpeaksi, verettömäksi ja kaavamaiseksi. Haluamme Viipuri-kirjaston kautta kertoa jälkipolville, mikä kaupunki Viipuri oli, ketä siellä asui ja mitä se toimitti historiansa aikana. – Viipurin linnaa meillä ei enää ole. Torkkelin kilta haluaa tällä keräyksellä oman ‘linnansa’, jonka rakennusaineksina ovat kirjat, tiedon ja sivistyksen välikappaleet. Se linna voi tarjota palveluksiaan kaikille tutkijasta omien juuriensa etsiskelijään asti.” 

Wiipuri.fi on Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran tuottama portaali, joka yhdistää tietoa, elämyksiä ja tarinallisia sovelluksia. Se kokoaa yhteen erilaisia Viipuria koskevia digitaalisia aineistoja ja toimii porttina muiden tahojen tuottamiin aineistoihin – oli kyse omien juuriensa etsiskelijästä tai kenestä tahansa Viipurista kiinnostuneesta.

Kirjallisuus kohtaa kuvataiteen

WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelma perustuu vuonna 1878 perustetun Werner Söderström osakeyhtiön hankkimaan kuvataiteeseen ja esineistöön. Kustannustalo lahjoitti taidekokoelmansa säätiölle vuonna 2008. Säätiö huolehtii kokoelmasta ja päättää sen kartuttamisesta ja käytöstä. Osa taidekokoelman teoksista on näytteillä Lönnrotinkadulla WSOY:n toimitiloissa. Kokoelman digitointi ja kuratointi verkkoon ovat muuttaneet kokoelman ajatuksen suurelle yleisölle saavutettavaksi kotisohvalta.

Kuten useat muutkin yritykset, alkuun WSOY hankki Porvoon kirjatalonsa seinille lähinnä johtajiensa muotokuvia. Aluksi kustantamo keskittyi maalauksiin, mutta 1920-luvulta lähtien aloitettiin kirjailijamuotokuvien tilaaminen myös kuvanveistäjiltä. Systemaattinen taidehankinta alkoi 1940-luvulla jatkosodan aikana kertyneen taloudellisen vaurauden myötä, ja samaan ajankohtaan osuu myös WSOY:n kirjallisuussäätiön perustaminen. Vuosikymmenessä kokoelma karttui yli sadalla muotokuvatilauksella.

Kokoelman vanhimmat teokset ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle, mutta muuten painotus on selvästi 1900-luvun taiteessa. Pääasiallinen hankintojen ideoija oli pitkään WSOY:n pääjohtaja Yrjö A. Jäntti.

WSOY:n taideteokset, etenkin muotokuvat tilattiin tai ostettiin tavallisesti suoraan taiteilijoilta. Lisäksi kuvituskilpailujen tuloksena kokoelmaan on kertynyt paljon grafiikkaa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana toimitilojen seinille on ostettu teoksia myös helsinkiläisistä taidegallerioista. Erikoisuuksia kokoelmassa edustavat Porvoon kirjatalon henkilökunnasta teetetyt ns. työläismuotokuvat, hieno kooste Väinö Kunnaksen muotokuvia Tulenkantajista, Essi Renvallilta tehty mittava pronssiveistosten tilaus, Tapani Raittilan maalaukset 1940-luvulta vuoteen 2000, kuvituskilpailujen tuloksena hankittu grafiikka sekä yrityskokoelmat huomioon ottaen poikkeuksellisen laaja kooste veistotaidetta kirjailijamuotokuvien ja mitalien muodossa.

Kuvataide ja kirjallisuus ovat kohdanneet myös silloin, kun WSOY on ollut ideoimassa ja rahoittamassa erilaisia julkisia taidehankkeita ja kirjailijoiden muistomerkkejä. Kuvataiteilijoilta on tilattu eri aikoina myös kuvituksia, kansitaidetta ja järjestetty kuvituskilpailuja. Kustantamon taidekokoelman lisäksi säätiölle on lahjoitettu myös mm. Eeva Joenpellon kirjailijakodin kuvataide. Nykyään kokoelmaan kuuluu yli 930 taideteosta ja esineitä, jotka ovat osa kotimaisen kirjallisuuden historiaa.

Dokumenttikuva muistin paikkana

Yhä harvinaisemmiksi käyvät valokuvakirjat ovat yksi esimerkki ”kokoelmatallenteesta”. Dokumenttikuvauksessa kuvateosta voi pitää muistin paikkana, jonne on koottu nopeasti ohikiitävien hetkien aikanaan merkityksettömiltä tuntuvia impressioita, joita jälkimaailma pääsee tallenteen kautta arvioimaan omasta ajastaan käsin. Patricia Seppälän säätiö on tukenut useita merkittäviä, pitkäkestoisia dokumenttikuvaprojekteja.

Yksi näistä on Sakari Piipon keskustelua herättänyt teos Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä, jota säätiö tuki kahdella eri apurahalla projektin aikana. Apurahat – myös Suomen Kulttuurirahastolta saatu – mahdollistivat ainutlaatuisen muistiteoksen toteuttamisen kuvista, jotka tallensivat politiikan arkisen puurtamisen toisenlaisen katseen kautta: ryppyiset puvuntakit, umpisolmut kengännauhoissa, valtuustosalin taukojumpan. Kuvista oli myös näyttely Valokuvataiteen museossa

Katja Tähjän tietokirjaa Karkotetut (apuraha 2012) varten valokuvaaja Katja Tähjä ja toimittaja Kaisa Viitanen ja työryhmineen matkustivat neljän vuoden aikana seitsemään maahan ja haastattelivat ja kuvasivat EU-maista vastentahtoisesti poistettuja. Karkotetut on ensimmäinen suomalainen tietokirja aiheesta. Tähjän uusi projekti on Yksintulleet (apuraha 2019).

Tiina Itkosen Grönlantiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät valokuvausprojektit, mm. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään Itä- ja Pohjois-Grönlannissa tekee näkyväksi globaalien haasteiden ytimessä olevan ilmastonmuutoksen – jota puolestaan ratkotaan myös säätiöiden tuella tieteen piirissä, mutta se on jo aivan toinen tarina. 

.

Kulttuuriperintöä

Sortavala-säätiö

Sortavala-säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Sortavalasta ja muualta Laatokan Karjalasta siirtyneistä henkilöistä polveutuvien lasten ja nuorten koulutusta sekä edistää ja tukea Laatokan Karjalan kulttuuriin liittyvää tutkimusta ja kulttuuriperinteen elävänä säilyttämistä.

Suomen Muinaismuistosäätiö

Suomen Muinaismuistosäätiö – Finska Fornminnestiftelsen sr perustettiin vuonna 2013 tukemaan vuonna 1870 perustetun Suomen Muinaismuistoyhdistys ry:n toimintaa. Säätiö edistää Suomen ja sen kansan, suomensukuisten sekä mahdollisuuksien mukaan muiden kansojen ja alueiden muinaisuutta valaisevia arkeologisia, kansatieteellisiä ja taidehistoriallisia tutkimuksia, tiedon keruutoimintaa sekä arkistointia.

Kalevalaseura-säätiö

Kalevalaseura keskittyy Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittämiseen, tutkimiseen ja julkaisemiseen sekä Kalevala-aiheisen taiteen edistämiseen. Kalevalaseuran vuosikirja (1921­–) ilmestyy vuosittain. Kirjassa julkaistaan vertaisarvioituja artikkeleita perinteen- ja kulttuurintutkimuksen alalta. Tähän mennessä niitä on kertynyt jo pari tuhatta. Vuosikirjalla on ollut moninaisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia suomalaiseen perinteen- ja kulttuurintutkimukseen.

Svenska litteratursällskapet i Finland

Svenska litteratursällskapet i Finland on tieteellinen seura, joka säilyttää, tutkii ja välittää Suomen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä. SLS:lla on arkisto, jonka laaja kulttuurihistoriallinen aineisto on saatu lahjoituksina, oman säännöllisen tiedonkeruun ja kenttätöiden kautta. Arkisto kattaa niin käsikirjoituksia, karttoja, piirroksia kuin valokuvia, kirjeitä, nuotteja ja videoita, joista yhä useampi löytyy myös digitaalisessa muodossa.

Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö

Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsa Viipurin henkeä. 

Gerda ja Salomo Wuorion säätiö  

Gerda ja Salomon Wuorion säätiö lahjoitti hiljattain S. Wuorion maalausliikkeen arkistot Museovirastolle.

Taidekokoelmia

Alfred Kordelinin säätiö 

Alfred Kordelinin säätiö on kerännyt taidetta ensimmäisestä toimintavuodestaan lähtien. Hankintoja tehtiin erityisesti 1920-, 1930- ja 1950-luvuilla. Säätiön taidekokoelmassa on tätä nykyä lähes 300 teosta. Maalaukset, veistokset ja grafiikan lehdet on talletettu Ateneumin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Lahden, Tampereen ja Rauman taidemuseoihin sekä Keski-Suomen museoon. Teoksia on esillä myös säätiön toimitiloissa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kordelin-salissa.

Helsingin Sanomain Säätiö

Päivälehden arkiston lisäksi säätiöllä on Sanoma Oyj:lle aiemmin kuulunut, noin 270 taide- ja arvoesineen kokoelma, jonka synty ulottuu HS:n edeltäjän Päivälehden (1899–1904) aikaan. Muotokuvia, mm. Albert Gebhardin Eero Erkon muotokuva (1916), arvoteoksia, kuten Helene Schjerfbeckin Suru (1919), piirroksia esim. Kari Suomalaiselta, valokuvia, keramiikkaa. Meura, Aino-Iiris 2020: ”Päivä pääsköhön talohon”. Tapaustutkimus Helsingin Sanomain Säätiön taide- ja arvoesinekokoelmasta. Pro gradu, taidehistoria. Helsingin yliopisto.

Taidesäätiö Merita

Taidesäätiö Meritan kokoelma sisältää runsaat tuhat teosta, mukana on kansallisesti tunnettuja teoksia ja taidehistoriallisia harvinaisuuksia yli 250 suomalaiselta taiteilijalta. Kokoelma kattaa ajallisesti kaksi vuosisataa. Tunnetuimpia ovat mm. Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907) ja C.G. Mannerheimin muotokuva (1929), Ellen Thesleffin Ihmisiä luonnossa (1911) ja Pekka Halosen Maaliskuu (1911). Kokoelmaan kuuluu myös runsaasti tunnettuja modernin taiteen teoksia, kuten Tove Janssonin Fantasia (1954), Juhana Blomstedtin Dialogi (1967), Ernst Mether-Borgströmin Taivaan tikkaat (1968), Sam Vannin Ekspansio (1980), Leena Luostarisen Käärmekukka (1986) sekä lukuisat Anitra Lucanderin, Ahti Lavosen ja Reidar Särestöniemen teokset. 

Tradekan Säätiö

Osuuskunta Tradekaan on hankittu kuvataidetta kautta vuosikymmenten: konttoreihin, myymälöihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Eri puolilta Suomea Tradekan säätiölle on periytynyt monipuolinen kokoelma kotimaista taidetta, lähes 600 taideteosta yli 200 suomalaiselta taiteilijalta. Öljyvärimaalausten lisäksi kokoelma käsittää myös veistoksia ja grafiikkaa. Lisäksi Valokuvataiteen museo hankkii Tradekan rahoituksella kokoelmiinsa nuorten tai nousevien suomalaisten valokuvataiteilijoiden töitä osaksi museoon perustettua Tradeka-kokoelmaa. 

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö 

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön teoskokoelma sisältää sekä taiteellisesti että kansallisesti merkittäviä maalauksia ja veistoksia. Nimekkäimpiä taiteilijoita ovat mm. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Elin Danielson-Gambogi, Emil Wikström, Helene Schjerfbeck, Hjalmar Munsterhjelm, Marcus Collin, Santeri Salokivi, Tapio Wirkkala, Verner Thomé ja Victor Westerholm. Säätiön hallinnassa on myös suomalaista metalligrafiikkaa 1980-luvulta ja kansainvälistä nykytaidetta 1900-luvulta.

.

Artikkeli pohjaa on kokoelmien omiin esittelyihin.

Kuva: Roberto Sambonet & Göran Schildt, 1963. Svenska litteratursällskapet i Finland / Göran Schildts arkiv.