Kotimaiset apurahasäätiöt kasvattivat vuonna 2019 tukeaan kymmenillä miljoonilla euroilla edellisvuoteen verrattuna. Koko summa vastaa 25 000 tutkijan, taiteilijan ja kulttuuriosaajan työllistämistä vuosiapurahoin.

Se nedan på svenska

Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 147 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 60 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia. Yleishyödylliset säätiöt ovat vastavoima itsekkyydelle.

Suomalaiset säätiöt käyttivät vuonna 2019 yhteensä 527 miljoonaa euroa yhteiseen hyvään. Tuoreessa tilinpäätöstarkastelussa on mukana 206 Suomen tärkeintä apurahaa jakavaa säätiötä ja rahastoa. Noin 30 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna luo uskoa tulevaisuuteen näinä vaikeina aikoina.

Koronakriisissä säätiöt ovat osoittaneet vakautensa ohella myös nopeutensa. Apurahasäätiöt keräsivät heti keväällä hätävaroja tukemaan mm. koronatutkimusta ja ahdinkoon joutuneita kulttuurityöläisiä. Koronanvastainen työ jatkuu säätiöissä.

Vaikeina aikoina tarve säätiötuelle on suurempi kuin nousukaudella. Siksi säätiöt pyrkivät säilyttämään apurahajakonsa vakaana talouden heilahteluista riippumatta. Näin ne voivat taata tukea myös tuleville sukupolville. Vastavirtaan uinti ei kuitenkaan ole helppoa, ja kriisin jatkuessa myös säätiöiden tukitason säilyttäminen on yhä tiukemmassa – säätiöt kun eivät voi ottaa miljardivelkaa.

Ruotsissa muutamat säätiöt ovat jo keskeyttäneet tukiaan koronakriisin vuoksi. Suomessa säätiöt eivät ole toistaiseksi tehneet tällaisia päätöksiä. Jatkuessaan tukala taloustilanne heikentää myös säätiöiden sijoituksia, joiden tuotoilla säätiöt rahoittavat tutkijoita ja taiteilijoita sekä erilaisia hankkeita. Pitkä taantuma vaarantaa säätiöiden pahan päivän varalle säästämät puskurit. 

Lääketiede saa eniten

Säätiöiden rahoitusta hakevat ja saavat sekä yksityishenkilöt että yhteisöt. Tukea saavat niin partiolaiset ja yliopistot kuin taimitalkoot ja teatteriryhmät. Lisäksi säätiöt toteuttavat omia hankkeitaan. Osa näistä koskettaa joka perhettä, kuten Suomen Kulttuurirahaston Lukulahja lapselle, jossa jokainen vauvaperhe saa neuvolasta kirjakassin. Säätiöiden yhteinen lahja 100-vuotialle Suomelle, Gutsy Go tarjoaa puolestaan 8.-luokkalaisille mahdollisuuden keskittyä viikoksi erilaisiin rauhantekoihin. 

Tiede saa säätiöiden tuesta lähes puolet. Tieteenaloista ylivoimaisesti eniten tukea saavat lääke- ja terveystieteet, lähes 100 miljoonaa euroa. Lääketieteelliselle tutkimukselle säätiörahoitus on ratkaisevaa, sillä valtion budjettivaroin katetaan enää alle puolet yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusmenoista. 

Säätiöt myös ylläpitävät taidekokoelmia ja museoita. Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin rahoituksesta on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi. Säätiöt tukevat kulttuuria ja taidetta yli 60 miljoonalla eurolla vuosittain.

Aina miljoonat eivät ratkaise. Osa säätiötuesta on pientä, mutta kansalaisille merkittävää: Kouvola pystyy säilyttämään ympäristöystävälliset matonpesupaikat Jaalan kotiseutusäätiön tuella.

.

Suurimmat tukijat

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2019, miljoonaa euroa

Vuonna 2018 säätiöt tukivat tiedettä ja tutkimusta yli 223 miljoonalla, taidetta yli 63 miljoonalla ja erilaista kansalaistoimintaa yli 164 miljoonalla eurolla. Vertailuna julkiseen tukeen 2019: Suomen Akatemian tutkimusrahoitus oli 424 miljoonaa euroa, Taiken taiteen apurahat 40 miljoonaa euroa.

Katso myös

3 ajankohtaista faktaa säätiöistä

.

527 miljoner till vetenskap, kultur och mattvätt

De inhemska stipendiestiftelserna ökade 2019 sitt stöd med tiotals miljoner jämfört med året innan. Hela stödbeloppet motsvarar sysselsättning av 25 000 forskare, konstnärer och kulturexperter med årsstipendier.

Internationella stiftelsedagen firas den 1 oktober. Det finns 147 000 stiftelser i Europa som årligen stöder allmännyttiga ändamål med totalt 60 miljarder euro. Allmännyttiga stiftelser är en motkraft mot egoism.

På stiftelsedagen publicerar vi de nya siffrorna, som inkluderar 206 av Finlands viktigaste stiftelser och fonder som fördelar stipendier. Tillväxten med cirka 30 miljoner euro jämfört med förra året skapar tro på framtiden i dessa svåra tider. 

Nu under coronakrisen har stiftelserna visat sin snabbhet. Stipendiestiftelserna samlade genast på våren nödfinansiering för att stödja bland annat coronaforskning och kulturarbetare som hamnade i trångmål. 

I svåra tider är behovet av stiftelsestöd större än under uppgångsperioder. Därför försöker stiftelserna hålla sin stipendieutdelning stabil oberoende av ekonomins konjunkturer. Därmed kan de garantera stöd också för kommande generationer. Att simma mot strömmen är dock inte lätt, och om krisen fortsätter blir det allt knepigare att bibehålla stödnivån. 

I Sverige har några stiftelser redan avbrutit sin stödutdelning på grund av coronakrisen. I Finland har stiftelserna hittills inte fattat sådana beslut. Det trängda ekonomiska läget försvagar också stiftelsernas placeringar som ger de vinster med vilka stiftelserna finansierar forskare och konstnär samt olika projekt. En lång lågkonjunktur äventyrar buffertarna som stiftelserna sparat för sämre tider. 

Mest stöd till medicin 

Båda privatpersoner och sammanslutningar ansöker och får finansiering av stiftelserna. Bidrag beviljas till såväl scouter och universitet som planttalkon och teatergrupper. Därtill genomför stiftelserna egna projekt. Vissa av dem berör varje familj, såsom Suomen Kulttuurirahastos En läsgåva till barnet där varje baby for en bokkasse från rådgivningen. Gutsy Go som samfinansieras av stiftelser ger elever i årskurs 8 möjlighet att i en vecka fokusera på olika fredsaktiviteter. 

Inemot hälften av stiftelsernas stöd går till vetenskap. Av olika vetenskapsgrenar får medicin och vårdvetenskaper överlägset mest stöd av stiftelserna, nästan 100 miljoner euro. Stiftelsefinansieringen är avgörande för den medicinska forskningen, eftersom statens budgetmedel numera täcker under hälften av universitetens och forskningsinstitutens forskningsutgifter. 

Stiftelser upprätthåller även konstsamlingar och museer, som Amos Rex och Villa Gyllenberg.Privata stiftelsers andel av finansieringen till konst och kultur har ökat avsevärt på ett decennium. Stiftelserna stöder kultur och konst med över 60 miljoner euro årligen.

Alltid är inte miljoner avgörande. En del av stiftelsernas bidragsbelopp är små, men betydande för medborgarna: Kouvola kan bevara stadens miljövänliga mattvättplatser med stöd från Jaalas hembygdsstiftelse.

.

Mest medel

De 25 privata allmännyttiga stipendiestiftelserna och -fonderna som använde mest medel för att genomföra sitt ändamål 2019, miljoner euro

Stiftelserna stödde 2018 bland annat vetenskap och forskning med över 223 miljoner, konst med över 63 miljoner och olika medborgaraktiviteter med över 164 miljoner euro. Detta kan jämföras med det offentliga stödet 2019: Finlands Akademis forskningsfinansiering uppgick till 424 miljoner euro, Centret för konstfrämjandes konststipendier till 40 miljoner euro.

Se också

3 aktuella fakta om stiftelser

.

Kuva: Yksityiskohta Ina Colliander teoksesta Kolme naista (Usko, Toivo ja Rakkaus), 1954. Väripuupiirros 43,5 x 30 cm. Rovaniemen taidemuseo, Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma. Valokuva: Arto Liiti