Säätiöt ovat voimaloita, joiden energia jakautuu laajalle ja vaikuttaa monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Apurahasäätiöiden rooli ei rajoitu vain rahan myöntämiseen, vaan niiden toiminta on kiehtovan monimuotoista. 

Perinteisesti säätiöt jaotellaan Suomessa toiminnallisiin ja apuraha- eli pääomasäätiöihin, joista ensimmäiset keskittyvät pyörittämään jotakin toimintaa kuten vanhainkotia ja jälkimmäiset rahoittavat pääomansa tuotoilla pitkäkestoisesti monenlaista toimintaa. Millaisia toimintatapoja apurahasäätiöillä sitten tyypillisesti on Suomessa?

Säätiötuen ja -toiminnan lähtökohdat kerrotaan säännöissä

Säätiön tarkoitus kerrotaan niiden säännöissä, samoin tavat, joilla tarkoitusta voidaan toteuttaa. Säätiölaki edellyttää, että säätiö toimii sääntöjensä mukaisesti, ja Patentti- ja rekisterihallitus valvoo tämän toteutumista.

Vaikka säätiöissä työskentelee yleensä vain pieni henkilöstö, päätösten valmistelussa on mukana omien alojensa parhaita asiantuntijoita. Vertaisarviointi varmistaa oikeudenmukaisen ja laadukkaan tuen jakamisen. Lopulliset päätökset tekee aina säätiön hallitus.

Säätiöiden tukemien tahojen kirjo on laaja. Rahoitusta voivat saada yksilöt, työryhmät, instituutiot sekä yritykset silloin kun ne toimivat yleiseksi hyväksi. Rahoitusta myönnetään hakemuksesta tai sääntöjen määrittelemille tahoille monenlaisiin tarkoituksiin kuten työskentelyyn, tapahtumiin, hankkeisiin, kansainvälistymiseen ja tarvittaviin välineisiin. Useimmiten tuen kohteina ovat tiede, taide, kulttuuri, kansalaistoiminta ja sosiaaliset tarkoitukset.

1. Apurahat yksityishenkilöille – tieteen ja taiteen mahdollistajat, yhteiskunnan kehittäjät

Säätiöt myöntävät apurahoja tutkijoille, taiteilijoille ja muille ihmisille, jotka tarvitsevat taloudellista tukea toteuttaakseen suunnitelmallista työtään. Säätiöiden tukevat esimerkiksi tieteellisiä läpimurtoja, taiteellista luomistyötä ja urheilun huippusuorituksia, jotka rikastuttavat yhteiskuntaa. Edelläkävijäsäätiöt tarjoavat nykyään rahoituksensa saajille eurojen lisäksi myös muuta tukea (ns. Grant Plus -ajattelu) kuten viestintätukea, verkostoitumistapahtumia ja työtiloja.

Stipendit koululaisille ja opiskelijoille – tuki tulevaisuuden osaajille

Säätiöt myöntävät stipendejä menestyneille opiskelijoille ja työssään onnistujille, mutta myös niille, joilla on taloudellisia haasteita. Säätiöiden avulla lisätään koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistetaan osaltaan, että oppiminen ei jää varallisuudesta kiinni. Oikea-aikainen kannustaminen valaa uskoa itseen ja luo hyvää itsetuntoa.

Palkinnot laadukkaasta työstä ja erityissaavutuksista

Säätiöt jakavat palkintoja tieteellisesti tai taiteellisesti merkittävästä työstä, erityislaatuisista saavutuksista tai uusista innovaatioista. Esimerkiksi kansainvälisesti arvostetut tunnustukset ja haastekilpailut kannustavat huippuosaamiseen ja rohkeisiin ratkaisuihin.

Matka- ja konferenssituet – kansainvälisen yhteistyön edistäminen

Säätiöt tukevat tutkijoiden ja muiden hakijoiden kansainvälistymistä rahoittamalla osallistumisia kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin ja vierailuihin ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin tai omille tutkimusmatkoille. Näiden tukien avulla mahdollistetaan verkostoituminen, uusien yhteistyöhankkeiden synty ja suomalaisen osaamisen näkyvyys globaalisti.

Residenssit työskentelyyn – tiloja luovalle ajattelulle ja uusille ideoille

Monet säätiöt tarjoavat taiteilijoille, tutkijoille ja muille ammattilaisille työskentelyresidenssejä sekä kotimaassa että ulkomailla. Näissä luovuuden tyyssijoissa mahdollistetaan keskittynyt työskentely, mikä tukee uusien ideoiden ja teosten syntymistä. Usein residenssissä asuvat muodostavat myös yhteisön, jossa ajatusten ristiinpölytys synnyttää ainutlaatuisia tuloksia. Koneen Säätiön Saaren kartano on yksi vaikuttavimmista säätiöresidensseistä Suomessa.

2. Tuki yhteisöille, yhdistyksille ja työryhmille – kansalaistoiminnan kivijalka

Ruohonjuuritason toiminta saa merkittävää tukea yksityisiltä säätiöiltä. Urheiluseurat, taideyhdistykset, nuorisotyö ja monenlaiset kansalaisliikkeet saavat rahoitusta toiminnalleen, joka edistää yhteisöllisiä arvoja ja elävää kansalaisyhteiskuntaa. Erityisesti kaupunkien ulkopuolella yhteisöjen oma aktiivisuus on tärkeä elinvoimatekijä, jota säätiöt tukevat paikallisesti ratkaisevalla tavalla. 

Rahoitus yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kulttuuri-instituutioille – tieteen ja luovuuden tukipilari

Säätiöt rahoittavat tutkimusprojekteja, tieteellisiä hankkeita ja mahdollistavat uuden tiedon syntymisen. Monet merkittävät tutkimustulokset, professuurit ja innovaatiot ovat syntyneet säätiörahoituksella. Kotimaisten yliopistojen pääomituskeräyksiin säätiöt osallistuivat kymmenillä miljoonilla euroilla, ja moni tärkeä tutkimuksen infrastruktuuri, laboratorio tai erikoislaite on rahoitettu säätiötuella. Säätiöt rahoittavat myös elinkeinoelämän ja tutkijoiden vuorovaikutusta ja tutkimuksen tulosten saattamista laajemmin yhteiskunnan hyödyksi. Vastaavia rahoituksia säätiöt kohdistavat myös luoville aloille ja kulttuuri-instituutioille.

3. Säätiöt itse toimijoina – omat instituutiot ja hankkeet

Säätiöt eivät ainoastaan rahoita muita, vaan myös pyörittävät omia tutkimuslaitoksia, ohjelmia ja kehityshankkeita. Ne ovat aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita, jotka luovat ja mahdollistavat uutta tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yksi vaikuttavimmista tutkimuslaitoksista suomalaisten hyvinvoinnille on ollut Wihurin tutkimuslaitos, joka jo vuosikymmenten ajan on ratkonut kansanterveytemme suurimpia ongelmia kuten kolesterolia.

Kulttuuriperintöä kaikille – museoiden, arkistojen ja kulttuurilaitosten tukeminen

Säätiöiden rahoituksella turvataan kulttuuriperinnön säilyminen ja edistetään museoiden, arkistojen ja muiden instituutioiden toimintaa. Ilman säätiöiden tukea moni historiallinen ja kulttuurinen aarre olisi vaarassa. Säätiöillä on myös omia muistiorganisaatioita, ja monet rakastetuimmista museoista ovat yksityisten säätiöiden lahjoja yhteiseksi hyväksi kuten Amos Rex, Kirpilän taidekoti tai Signe ja Ane Gyllenbergin museo. Myös esimerkiksi arvosoitinlainat lahjakkaille muusikoille ja musiikkikilpailut ovat säätiöiden tapa vaikuttaa kulttuurin aseman vahvistamiseen.

4. Vaikuttamista ja vastuullisuutta tuleville sukupolville

Monet säätiöt keskittyvät kestävään kehitykseen tekemällä hankerahoituksen lisäksi myös vaikuttamistyötä ja kestävää varainhoitoa systeemisen muutoksen toteuttamiseksi. Esimerkiksi Itämeren suojelua, metsien ennallistamista ja luonnon monimuotoisuutta turvataan säätiörahalla merkittävästi. Puistokatu 4 on Suomessa ainutlaatuinen tieteen ja toivon talo, jossa usean eri säätiön tavoitteet kohtaavat monimuotoisen ammattilaisten yhteisön, ja yhdessä nämä ratkovat planetaaristen rajojen mukaisen hyvän elämän edellytyksiä.

5. Voimaa yhteistyöstä 

Yhä useammin säätiöt myös yhdistävät voimansa tai etsivät kumppaneita kunnista, valtiosta tai yrityksistä muodostaakseen vaikuttavampia hankkeita ja yhteisiä rahastoja. Laajemmalla yhteistyöllä ja jaetulla vastuulla ratkotaan vaikuttavalla tavalla ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten polarisaatiota Erätauko-menetelmällä.

Monet kulttuuri- ja kulttuuriperintölaitokset saavat säätiöitä tukea näyttelyihin, kehitystyöhön tai hankkeisiin, ja säätiöt ovat tukeneet myös julkisten taideinstituutioiden kuten Tanssin talon tai Arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomittamista yhdessä kaupungin ja valtion kanssa.

6. Tase töissä vaikuttavuus- ja yhteiskunnallisilla sijoituksilla

Säätiöt ovat yhä kiinnostuneempia lisäämään toimintansa vaikuttavuutta myös sijoitusratkaisuilla. Pääomasijoittamisella säätiöt voivat tarjota rahoituksen lisäksi strategista tukea ja asiantuntemusta yleiseksi hyväksi toimiville yrityksille ja järjestöille, auttaen niitä kasvamaan ja tehostamaan toimintaansa. Vaikuttavuussijoittamisessa säätiöt pyrkivät sekä mitattavissa olevaan yhteiskunnalliseen hyötyyn että taloudelliseen tuottoon, joka saadaan jälleen takaisin yhteiskunnan hyödyksi säätiöiden jakaessa sitä uudelleen yleishyödyllisenä rahoituksena.

Säätiöiden monimuotoista toimintaa voisi kuvata eräänlaisena puumaisena rakenteena: juurista eli pääomasta nousee edellytys kestävälle toiminnalle, runko kuvastaa säätiöiden pitkäjänteistä työtä ja haarat levittävät vaikuttavuutta yhteiskunnan eri osa-alueille. Säätiöt yhdistävät taloudellisen vastuullisuuden ja yhteiskunnallisen hyödyn ainutlaatuisella tavalla, jolloin niiden taseen molemmat puolet ahkeroivat jatkuvasti paremman tulevaisuuden puolesta.

Katso myös

Perustaisinko säätiön?

.

Kuvitus: Joonas Lehtimäki / Tussitaikurit