Ponsset, genelecit, Olvi. Useita säätiöitä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhumassa Liikuntahallilla monisatapäiselle yleisölle. Iisalmessa tehdään, osataan ja viihdytään. Mitä siellä oikein laitetaan aamupuuroon?

Suomalaiset säätiöt tukivat viime vuonna tiedettä, taidetta ja kansalaisten toimintaa yhteensä 594 miljoonalla eurolla. Tuki kasvoi edellisvuodesta 56 miljoonalla eurolla. Kun julkista rahoitusta leikataan kulttuurilta ja järjestöiltä, yksityiset säätiöt kantavat yhä suurempaa vastuuta.

Miltä näyttää arki, jossa pienen säätiön suurin voitto on tapaaminen entisen apurahansaajan kanssa, ja toisen merkittävin teko on miljoonaluokan panostus Euroopan avaruusteknologiaan?

Juristista kestävyysajattelijaksi kasvanut Michaela Ramm-Schmidt uskoo, että säätiöillä on erityinen rooli systeemisessä muutoksessa. Michaela tuo uutta näkökulmaa 245 jäsensäätiömme kestävyyspolun tueksi.

Säätiöt haluaisivat yhä useammin tukea yritysten innovatiivisia hankkeita, jotka hyödyttävät tutkimusta, kulttuuria tai muuten yhteiskuntaa. Epäselvä oikeustila voi kuitenkin hillitä tätä. Tilanteen selkeyttäminen vapauttaisi uusia voimavaroja yhteiskunnan hyväksi.

Miksi joku luopuu omaisuudestaan muiden hyväksi, kun voisi ostaa vielä yhden lomahuvilan Välimereltä? Vastaus löytyy yllättävän usein säätiöistä. Toiveikas katsauksemme osoittaa, miten ihmiskunta on vuosituhansia yrittänyt tehdä hyvää – joskus jopa onnistuen. Säätiöt ovat ihmiskunnan ehkä aliarvostetuin mutta vaikuttavin tapa parantaa maailmaa.

Tuore kansainvälinen julkaisu kannustaa säätiöitä mukaan muovaamaan teknologian ja tekoälyn tulevaisuutta. Säätiöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus ja vastuu toimia eettisesti kestävän tekoälyn puolestapuhujina.

Suomen säätiöiden toimintaympäristö on vakaalla pohjalla, mutta muutoksia tapahtuu hiljalleen ja perustellusti. Philean uusi maaraportti esittelee neljä keskeistä uudistusta, jotka vaikuttavat lahjoituksiin, tunnustuspalkintoihin, sijoituksiin ja yritysyhteistyöhön.

Suomen hallitus ei vaikuta pohtivan säätiöiden verotuksen kiristämistä tällä hetkellä. Päinvastoin, sääntelyn ja yleishyödyllisen sijoittamisen liepeillä on nähtävissä myönteisiä signaaleita jo huhtikuun 2024 kehysriihestä alkaen. Kotimaisten säätiöiden toimintaympäristö näyttää siis vakaalta.

Vaikuttavuussijoittamisen tavoitteena on sekä positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus että taloudellinen tuotto. Ne auttavat säätiöitä monipuolistamaan rahoitusmuotojaan.

Apurahasäätiöiden rooli ei rajoitu vain rahan myöntämiseen. Säätiöt ovat voimaloita, joiden energia vaikuttaa monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointiin.

Enemmistö suomalaisista pitää apurahoja jakavien säätiöiden mainetta hyvänä ja luottaa säätiöiden noudattavan tarkoitustaan, kertoo tuore selvitys. Säätiöistä parhaiten tunnetaan Suomen Kulttuurirahasto ja Syöpäsäätiö.