Apurahatutkijoiden asema yliopistoissa vaihtelee, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tuore selvitys. Sen tilasivat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ja Säätiöt ja rahastot ry. Yliopistot ovat parantaneet apurahatutkijoiden asemaa ja työskentelyolosuhteita viime vuosina, mutta edelleen apurahalla työskentelyyn liittyy myös epäselvyyksiä, epätietoisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtaja Jannica Fagerholm on valittu Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Fagerholm nousee tehtävään hallituksen varapuheenjohtajan paikalta.

EFC ja Dafne ovat julkaisseet laajan, vertailevan katsauksen säätiöiden oikeudellisista ja verotuksellisista ympäristöistä sekä trendeistä ja kehityssuunnista 40 eri maassa.

Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 564 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2020. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, yli 97 miljoonaa euroa. Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut.

Tiede toimii, kun tutkija tutkii ja rahoittaja rahoittaa. Tutkimusrahoitus toimii, kun se on joustavaa ja pitkäjänteistä eikä yritä vaikuttaa siihen, miten tutkitaan tai mitkä ovat lopputulokset. Tärkeimmät uudet ideat ja ratkaisut syntyvät usein sattumalta, harhailuiden jälkeen. Siksi on tutkimuksen etu, että sitä rahoitetaan monin eri tavoin ja monelta eri luukulta.

Maailma tuntee Rockefellerit, Carnegiet ja Gettyt monista syistä. Historiankirjoihin he ovat jääneet hyväntekijöinä yleishyödyllisten säätiöidensä vuoksi. Säätiöitä perustavia sukuja riittää Suomessakin, mutta silti ”perhesäätiö” on meillä varsin tuntematon käsite. Mistä siis puhumme, kun puhumme perhesäätiöistä?

”Luotamme hallituksen toimivan tutkitun tiedon pohjalta ja linjaavan lähdeverosta syksyn budjettiriihessä työryhmän näkemyksen mukaisesti. Pidämme työryhmän selvitystä tasapainoisena ja hyvin perusteltuna”, arvioi Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu. Säätiöt maksavat pitkälti osinkotuloilla apurahat eli tutkijoiden ja taiteilijoiden toimeentulon.

Voisivatko hakijat saada palautetta? Miten hakemukset arvioidaan? Kuinka vaikuttavuus määritellään? Entä miten säätiöt ottavat monikulttuurisuuden ja kestävyyden huomioon? Svenska kulturfondendin toimitusjohtaja Sören Lillkung ja Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu vastaavat hakijoiden kysymyksiin.

Hallituksen riitainen riihi on päätymässä historiankirjoihin ennenkuulumattomalla sivistysvastaisuudellaan. Hallitus on esittämässä yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotulolle lähdeveroa, joka todellisuudessa olisi apurahansaajien vero. Toteutuessaan veroesitys merkitsisi vuosittain 1700 henkilötyövuotta vähemmän apurahalla työskenteleville – siis suoraan rahaa pois tutkijoilta ja taiteilijoilta.

Säätiöiden post doc -pooli on yksityisten tiederahoittajien voimanponnistus Suomen tieteen kansainvälistämiseksi. Jo 632 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen ulkomaan tutkimusjaksoa varten. Keskiajantutkija, dosentti Jesse Keskiaho valaisee, miksi post doc -pooli on niin ratkaiseva tutkijalle ja koko Suomelle.

Tuhansilla työpaikoilla täytyy pian olla anonyymi kanava väärinkäytöksistä ilmoittamista varten. Direktiivin tarkoituksena on suojella ilmoittajia vastatoimilta.

Säätiöiden omistamisella on merkitystä: parhaimmillaan siitä syntyy yhteiskunnalle tuplahyöty. Ensin säätiöt sijoittavat pääomia kotimaiseen kasvuun, ja sen jälkeen ne tukevat tuotoilla tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa. Säätiöiden omistajuus vaikuttaa siis koko Suomelle tärkeisiin tulevaisuuden ratkaisuihin.