Kysely vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille kertoo apurahojen hakemisen vaikeudesta. Mitä säätiöissä voitaisiin tehdä paremmin?
Vuosi sotaa ja ukrainalaisten auttamistyötä takana. Miten säätiöt reagoivatkaan Suomessa vuosi sitten, mitä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri on saanut säätiöiden tuella aikaan?
Verovapaan apurahan rajan nosto 30 000 euroon parantaisi sekä tutkijan että taiteilijan asemaa. Myös yksityishenkilöiden lahjoitukset taiteen ja kulttuurin hyväksi kannattaisi muuttaa verovähennyskelpoisiksi.
Kulttuurin ja luovien alojen rahoitus on heikentynyt koronapandemian ja Veikkaus-haasteiden kaksoiskurimuksessa. Epäsäännöllinen tulonmuodostus, pienyrittämisen riskit ja pieni kielialue tarkoittavat, että kulttuuri tarvitsee lisää rahoituslähteitä tulevaisuudessa. Keinoja kannattaa hakea myös verotuksesta.
Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 580 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2021. Tuki kasvoi 16 miljoonaa euroa edellisvuodesta, jolloin tehtiin edellinen ennätys koronatukien vuoksi. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, 88 miljoonaa euroa.
Vuosikymmenessä kliinisen lääketieteen tutkimuksen rahoitus yliopistoissa väheni viidenneksellä, vaikka kokonaisuudessaan lääketieteen tutkimusmenot pysyivät ennallaan. Kotimaiset säätiöt nousivat suurimmaksi lääketieteen tutkimuksen rahoittajaksi Suomessa.
Enemmistö suomalaisista pitää apurahoja jakavien säätiöiden mainetta hyvänä ja luottaa säätiöiden noudattavan tarkoitustaan, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n selvitys. Parhaiten vastaajat tunsivat Suomen Kulttuurirahaston, Syöpäsäätiön, Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston.
Säätiöt ja rahastot ry:n teettämä selvitys kertoo, että Suomen päättäjät suhtautuvat kulttuuriin ja luoviin aloihin periaatteessa hyvin myönteisesti, mutta käytännössä alle puolet uskoo julkisen tuen nousevan.
Sota Euroopassa ja ukrainalaisten avuntarve tuli Suomelle odottamatta. Säätiöt antoivat hätäapuna maaliskuussa 185.000 euroa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirille, joka tarjoaa apua Ukrainasta paenneille.
Yleishyödyllinen toimintaympäristö on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla, mutta verokannusteissa olemme Montenegron kanssa Euroopan häntäpäässä, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus.
Suomen Kulttuurirahastossa salkunhoitajana työskentelevä Jussi Kulhua selvitti kiinteistötalouden diplomityössään, millainen rooli kiinteistösijoituksilla on suomalaisten säätiöiden ja apurahoja jakavien rahastojen sijoitussalkuissa ja miten nämä sijoitukset on toteutettu.
Ukrainan sota ja sen seuraukset ovat herättäneet auttamishalun myös säätiöissä. Siinä missä monet valtiot, yritykset ja yksityishenkilöt ovat halunneet tukea Ukrainaa hädässä, yleishyödylliset säätiöt ja rahastot joutuvat tarkistamaan sääntöjensä tarkoitusmääräykset ennen apuun rientämistä.