Enemmistö suomalaisista pitää apurahoja jakavien säätiöiden mainetta hyvänä ja luottaa säätiöiden noudattavan tarkoitustaan, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n selvitys. Parhaiten vastaajat tunsivat Suomen Kulttuurirahaston, Syöpäsäätiön, Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston.
Säätiöt ja rahastot ry:n teettämä selvitys kertoo, että Suomen päättäjät suhtautuvat kulttuuriin ja luoviin aloihin periaatteessa hyvin myönteisesti, mutta käytännössä alle puolet uskoo julkisen tuen nousevan.
Sota Euroopassa ja ukrainalaisten avuntarve tuli Suomelle odottamatta. Säätiöt antoivat hätäapuna maaliskuussa 185.000 euroa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirille, joka tarjoaa apua Ukrainasta paenneille.
Yleishyödyllinen toimintaympäristö on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla, mutta verokannusteissa olemme Montenegron kanssa Euroopan häntäpäässä, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus.
Suomen Kulttuurirahastossa salkunhoitajana työskentelevä Jussi Kulhua selvitti kiinteistötalouden diplomityössään, millainen rooli kiinteistösijoituksilla on suomalaisten säätiöiden ja apurahoja jakavien rahastojen sijoitussalkuissa ja miten nämä sijoitukset on toteutettu.
Ukrainan sota ja sen seuraukset ovat herättäneet auttamishalun myös säätiöissä. Siinä missä monet valtiot, yritykset ja yksityishenkilöt ovat halunneet tukea Ukrainaa hädässä, yleishyödylliset säätiöt ja rahastot joutuvat tarkistamaan sääntöjensä tarkoitusmääräykset ennen apuun rientämistä.
Apurahatutkijoiden asema yliopistoissa vaihtelee, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tuore selvitys. Sen tilasivat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ja Säätiöt ja rahastot ry. Yliopistot ovat parantaneet apurahatutkijoiden asemaa ja työskentelyolosuhteita viime vuosina, mutta edelleen apurahalla työskentelyyn liittyy myös epäselvyyksiä, epätietoisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia.
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtaja Jannica Fagerholm on valittu Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Fagerholm nousee tehtävään hallituksen varapuheenjohtajan paikalta.
EFC ja Dafne ovat julkaisseet laajan, vertailevan katsauksen säätiöiden oikeudellisista ja verotuksellisista ympäristöistä sekä trendeistä ja kehityssuunnista 40 eri maassa.
Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 564 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2020. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, yli 97 miljoonaa euroa. Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut.
Tiede toimii, kun tutkija tutkii ja rahoittaja rahoittaa. Tutkimusrahoitus toimii, kun se on joustavaa ja pitkäjänteistä eikä yritä vaikuttaa siihen, miten tutkitaan tai mitkä ovat lopputulokset. Tärkeimmät uudet ideat ja ratkaisut syntyvät usein sattumalta, harhailuiden jälkeen. Siksi on tutkimuksen etu, että sitä rahoitetaan monin eri tavoin ja monelta eri luukulta.
Maailma tuntee Rockefellerit, Carnegiet ja Gettyt monista syistä. Historiankirjoihin he ovat jääneet hyväntekijöinä yleishyödyllisten säätiöidensä vuoksi. Säätiöitä perustavia sukuja riittää Suomessakin, mutta silti ”perhesäätiö” on meillä varsin tuntematon käsite. Mistä siis puhumme, kun puhumme perhesäätiöistä?