Säätiöiden omistamisella on merkitystä: parhaimmillaan siitä syntyy yhteiskunnalle tuplahyöty. Ensin säätiöt sijoittavat pääomia kotimaiseen kasvuun, ja sen jälkeen ne tukevat tuotoilla tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa. Säätiöiden omistajuus vaikuttaa siis koko Suomelle tärkeisiin tulevaisuuden ratkaisuihin.
Yksinkertaisen säädösesteen takia säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain osa kanavoituu kotimaisten yritysten kasvattamiseen.
Tuore selvitys säätiötuen jakautumisesta osoittaa, että yksityisten säätiöiden ja rahastojen tuki tieteelle ja taiteelle kasvoi kymmenillä miljoonilla euroilla edellisvuoteen verrattuna. Säätiöiden tukiluvut tekevät näkyväksi myös jopa vielä tärkeämmän asian: ihmisten tahdon auttaa toisiaan.
Säätiöiden työhön osallistuu paljon kansalaisia omasta vapaasta tahdostaan, koska säätiöiden yleishyödyllinen toiminta koetaan niin motivoivaksi. Toiset lahjoittavat rahaa, toiset antavat aikaansa ja osaamistaan.
Miksi ihmeessä niin moni lahjoittaa, säätiöille tai muuten? Perinteinen talousteoria ei pysty selittämään anteliaisuutta mutta lukemattomiin säätiötarinoihin kiteytyy inhimillinen kauneus. Ne kertovat ihmisen pohjattomasta halusta tehdä maailmasta parempi paikka elää.
Välillä on hyvä pysähtyä arvioimaan mennyttä nähdäkseen paremmin tulevaan. Millaisessa ajan hetkessä ja ilmapiirissä säätiöyhdistyksemme syntyi 50 vuotta sitten? Ilmassa kyti muutos, aika oli oikea.
Tusentals ungdomar och hundratals goda gärningar. Gutsy Go-metoden som vunnit Finlands största innovationspris, stiftelsernas ”Vuosisadan rakentajat – Sekelskaparna” sporrar ungdomar att bli fredsbyggare där de bor. En av dessa kommuner som provat metoden två gånger är Sibbo.
Kotimaiset apurahasäätiöt kasvattivat vuonna 2019 tukeaan kymmenillä miljoonilla euroilla edellisvuoteen verrattuna. Koko summa vastaa 25 000 tutkijan, taiteilijan ja kulttuuriosaajan työllistämistä vuosiapurahoin.
Noin 30 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna luo uskoa tulevaisuuteen näinä vaikeina aikoina.
Tutkimusta tukevat säätiöt ja rahastot ottavat jatkuvasti kantaa suuriin tiedepoliittisiin linjauksiin, vaikkei se ehkä siltä aina tunnukaan säätiöiden jokapäiväisessä tekemisessä.
Miltä ympäristötutkimus näyttää juuri nyt? Määrittääkö kaikkea uhkaavan tuntuisesti ilmasto- ja talouskriisit tai teknologiasota? Vai lupauksia herättävästi globaali yhteistyö, kestävän kehityksen tuki ja tietopohjainen päätöksenteko?
Kansantautiemme mysteerien selvittäminen on edellyttänyt pitkäjänteistä salapoliisityötä. Alan viimeisin kansainvälinen sensaatio syntyi koodilla ANGPT2.
Raha liikkuu: ensin tieteelle, joka luo uutta tietoa. Sen avulla yritykset voivat edelleen luoda ja kasvattaa liiketoimintaa, joka synnyttää vaurautta, joka puolestaan luo hyvinvointia.