Voisivatko hakijat saada palautetta? Miten hakemukset arvioidaan? Kuinka vaikuttavuus määritellään? Entä miten säätiöt ottavat monikulttuurisuuden ja kestävyyden huomioon? Svenska kulturfondendin toimitusjohtaja Sören Lillkung ja Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu vastaavat hakijoiden kysymyksiin.
Hallituksen riitainen riihi on päätymässä historiankirjoihin ennenkuulumattomalla sivistysvastaisuudellaan. Hallitus on esittämässä yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotulolle lähdeveroa, joka todellisuudessa olisi apurahansaajien vero. Toteutuessaan veroesitys merkitsisi vuosittain 1700 henkilötyövuotta vähemmän apurahalla työskenteleville – siis suoraan rahaa pois tutkijoilta ja taiteilijoilta.
Säätiöiden post doc -pooli on yksityisten tiederahoittajien voimanponnistus Suomen tieteen kansainvälistämiseksi. Jo 632 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen ulkomaan tutkimusjaksoa varten. Keskiajantutkija, dosentti Jesse Keskiaho valaisee, miksi post doc -pooli on niin ratkaiseva tutkijalle ja koko Suomelle.
Tuhansilla työpaikoilla täytyy pian olla anonyymi kanava väärinkäytöksistä ilmoittamista varten. Direktiivin tarkoituksena on suojella ilmoittajia vastatoimilta.
Säätiöiden omistamisella on merkitystä: parhaimmillaan siitä syntyy yhteiskunnalle tuplahyöty. Ensin säätiöt sijoittavat pääomia kotimaiseen kasvuun, ja sen jälkeen ne tukevat tuotoilla tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa. Säätiöiden omistajuus vaikuttaa siis koko Suomelle tärkeisiin tulevaisuuden ratkaisuihin.
Yksinkertaisen säädösesteen takia säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain osa kanavoituu kotimaisten yritysten kasvattamiseen.
Tuore selvitys säätiötuen jakautumisesta osoittaa, että yksityisten säätiöiden ja rahastojen tuki tieteelle ja taiteelle kasvoi kymmenillä miljoonilla euroilla edellisvuoteen verrattuna. Säätiöiden tukiluvut tekevät näkyväksi myös jopa vielä tärkeämmän asian: ihmisten tahdon auttaa toisiaan.
Säätiöiden työhön osallistuu paljon kansalaisia omasta vapaasta tahdostaan, koska säätiöiden yleishyödyllinen toiminta koetaan niin motivoivaksi. Toiset lahjoittavat rahaa, toiset antavat aikaansa ja osaamistaan.
Miksi ihmeessä niin moni lahjoittaa, säätiöille tai muuten? Perinteinen talousteoria ei pysty selittämään anteliaisuutta mutta lukemattomiin säätiötarinoihin kiteytyy inhimillinen kauneus. Ne kertovat ihmisen pohjattomasta halusta tehdä maailmasta parempi paikka elää.
Välillä on hyvä pysähtyä arvioimaan mennyttä nähdäkseen paremmin tulevaan. Millaisessa ajan hetkessä ja ilmapiirissä säätiöyhdistyksemme syntyi 50 vuotta sitten? Ilmassa kyti muutos, aika oli oikea.
Tusentals ungdomar och hundratals goda gärningar. Gutsy Go-metoden som vunnit Finlands största innovationspris, stiftelsernas ”Vuosisadan rakentajat – Sekelskaparna” sporrar ungdomar att bli fredsbyggare där de bor. En av dessa kommuner som provat metoden två gånger är Sibbo.
Kotimaiset apurahasäätiöt kasvattivat vuonna 2019 tukeaan kymmenillä miljoonilla euroilla edellisvuoteen verrattuna. Koko summa vastaa 25 000 tutkijan, taiteilijan ja kulttuuriosaajan työllistämistä vuosiapurahoin.
Noin 30 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna luo uskoa tulevaisuuteen näinä vaikeina aikoina.